Kuluttajaluottojen sääntelymuutokset kuluttajien ylivelkaantumisen ehkäisemiseksi nytkähtivät jälleen tällä hallituskaudella askeleen oikeaan suuntaan, mutta maali jäi vielä saavuttamatta. Kotitalouksien velkaantumiskierteen pysäyttäminen vaatii monipuolisia ratkaisuja. Mielestämme painostavia markkinointitapoja korkeakorkoisten kuluttajaluottojen suhteen olisi ollut tarpeen säännellä nyt päätettyä tiukemmin.
Jo Marinin hallitusohjelmassa edellytettiin toimia kuluttajaluottosääntelyyn. Koronapandemian pyyhkäistessä maamme yli kuluttajaluottojen korkosääntelyä tiukennettiin väliaikaisesti. Hallituksen loppukaudella valmisteltiin pysyvää lainsäädäntöä, jonka tavoitteeksi asetettiin kuluttajien ylivelkaantumisen ehkäiseminen. Keinoiksi valikoitui muun muassa luottojen markkinointia koskevien säännösten tiukentaminen ja korkokaton pysyvä alentaminen. On hyvä, että eduskunta ehti käsitellä ja hyväksyä lakiesityksen istuntokauden viime metreillä.
Esitys jättää kuitenkin vielä paljon parantamisen varaa. Kuluttajaluottojen markkinoinnissa esiintyy monesti painostavia ja paikoin jopa aggressiivisia myyntikeinoja, joilla pyritään käyttämään hyväksi kuluttajien heikkoa taloudellista tilannetta.
On harmi, että lakimuutokset eivät tällä erää tuoneet kunnollisia rajoituksia luottojen markkinointiin. Tällä erää muutoksilla ainoastaan täsmennettiin hyvän luotonantotavan vastaisia käytäntöjä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että markkinoinnin valvonnasta vastaavan kilpailu- ja kuluttajaviraston harteille jää tehokkaan valvonnan toimin saada muutosta markkinoinnissa aikaan.
Kuluttajaluottojen korkokaton alentaminen on oikea suunta. Korkokaton alennus tulee näillä näkymin olemaan kuitenkin vaikutuksiltaan varsin rajallinen, sillä jatkossa korko voi olla enintään viisitoista prosenttia lisättynä korkolain mukaisella viitekorolla nykyisen kahdenkymmenen sijaan. Kyse on siis vain muutaman prosenttiyksikön alentamisesta.
Korkokaton suurempi alentaminen olisi voinut tuoda isomman myönteisen vaikutuksen monille kuluttajille. Pykälän laaja soveltamisala kuitenkin vaikutti siihen, että joidenkin arvioiden mukaan alhaisempi korkokatto olisi vaikeuttanut pienituloisten kuluttajien luotonsaantimahdollisuuksia ja ennen kaikkea mahdollisuuteen saada käyttöönsä luottokortti. Tämä nähtiin syyksi sille, miksei isompaan korkokaton alennukseen nyt ryhdytty.
Sääntelyn toimivuutta on nyt tärkeää seurata tarkasti ja ryhtyä tarvittaessa tehokkaisiin toimenpiteisiin niin markkinointia koskevien säännösten, kuin korkokattosäännöstenkin tiukentamiseksi. Olisi todella tärkeää vihdoinkin löytää sellaisia ratkaisuvaihtoehtoja, jotka mahdollistavat kuluttajaluottojen alhaisen korkokaton vaarantamatta kuluttajien luotonsaantimahdollisuuksia.
Korkeakorkoiset kuluttajaluotot ovat vain harvoin kestävä ratkaisu kuluttajan vaikeaan taloustilanteeseen. Monesti ne voivat johtaa vaikeaan velkakierteeseen ja velkojen kasautumiseen, kun luottoa otetaan entisen päälle.
Arjen taloushaasteiden ratkaisuun tarvitaan monipuolisia ratkaisuja. Muun muassa talous- ja velkaneuvonnan riittävät toimintaresurssit on turvattava ja sosiaalisen luototuksen laajentuessa valtakunnalliseksi myöhemmin tänä vuonna on huolehdittava riittävästä tiedotuksesta sekä yhdenmukaisista, asiakasmyönteisistä käytännöistä kaikilla hyvinvointialueilla. Kokosimme yhteistyökumppaneiden kanssa kymmenen ehdotusta kuluttajien ylivelkaantumiskehityksen hillitsemiseksi, niistä voit lukea lisää täällä.
Blogikirjoitukset eivät ole Kuluttajaliiton virallisia tiedotteita, lausuntoja, julkilausumia tai kannanottoja. Blogit ovat yhteiskunnallisia keskustelunavauksia kirjoittajan esiin nostamista näkökulmista. Blogeissa julkaistaan myös vieraskynätekstejä.
Paula Pessi
VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ, VARAPÄÄSIHTEERI
