Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/25733/2021
Annettu lausuntopalvelu.fi -palvelussa
KIRJALLINEN LAUSUNTO SUOMEN DIGITAALISEN KOMPASSIN 2. LUONNOKSESTA: VALTIONEUVOSTON SELONTEOSTA SUOMEN DIGITAALISEKSI KOMPASSIKSI
Kuluttajaliitto – Konsumentförbundet ry (jälj. Kuluttajaliitto) kiittää mahdollisuudesta lausua valtioneuvoston selontekoluonnoksesta ja esittää kohteliaimmin seuraavat huomiot:
Kansallinen digikompassi kokonaisuutena: ”Suomen digikompassin tarkoituksena on koota digitalisaation ja datatalouden kansallinen kokonaiskuva ja asettaa tavoitteet kohti vuotta 2030. Digikompassin toimii työkaluna digitalisaatiokehityksen johtamisessa ja ohjaamisessa. Vaikka toimet kohdentuvat etenkin valtionhallintoon, on digikompassin tavoitteena innostaa sidosryhmiä laajalti työskentelemään yhteisen vision ja tavoitteiden saavuttamiseksi.
Vastaako kokonaisuus mielestänne tähän tarkoitukseen?”
Tällä lausuntokierroksella olevalla 2. luonnoksella lausutaan valtioneuvoston selontekoluonnoksesta, joka sisältää kompassin päärungon, vision, periaatteet, tavoitteet ja avaintulokset, joita on muokattu 1. luonnoksen annetun lausuntopalautteen perusteella. Myös Kuluttajaliitto on aiemmin antanut lausuntonsa digikompassin 1. luonnoksesta.
Tähän 2. luonnosversioon on lisätty mm. osio ”sidosryhmät digikompassin toteuttajana”. Kuluttajaliitto kannattaa näitä uusia lisäyksiä, joilla huomioidaan myös muut kuin valtionhallinnon toimijoiden roolit digikompassin toteutuksessa. Tätä kautta uusi kokonaisuus vastaa nyt paremmin tarkoitusta ja on tärkeää, että sidosryhmien osallistumainen digikompassityön joka vaiheeseen on kirjattu strategiatasolle. Jatkovalmistelussa on kuitenkin huomioitava, että kun järjestöjen rooli tarkemmin määrittyy, järjestöjen osallistumiseen varataan rahoitusta. Esimerkiksi järjestöjen rooli digitaitojen kasvattamisessa on merkittävä ja tämän tulisi näkyä rahoitusmahdollisuuksissa.
Osaaminen: ”Ovatko osa-alueen tavoitteet riittävän strategisia ja tarkoituksenmukaisia? Muut kommentit ja huomiot tästä osa-alueesta.”
Kuluttajaliiton näkemyksen mukaan osaamista koskevat strategiset tavoitteet näyttäytyvät tarkoituksenmukaiselta. Erityisesti kiitämme sitä, että tässäkin versiossa on huomioitu omien oikeuksien ja velvollisuuksien tunteminen digimaailmassa sekä se, että perustaitojen hankkiminen on oltava mahdollista kaikille.
Digitaalinen infrastruktuuri: ”Ovatko osa-alueen tavoitteet riittävän strategisia ja tarkoituksenmukaisia? Muut kommentit ja huomiot tästä osa-alueesta.”
Osa-alueen tavoitteet näyttäytyvät tarkoituksenmukaisina.
Kuluttajaliitto kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että osa ihmisistä on erityisen huolissaan yksityisyydestään. Tässä versiossa otsikon ”datatalous” alla osuus koskien paikannus- ja aikapalvelua sekä paikkatietoja luettelee käytännössä vain, mitä positiivisia asioita voi seurata, jos ihmisen paikannustietoja voidaan hyödyntää laajemmin. Paikkatietojen laajan käyttämisen esittäminen tässä vain positiivisessa valossa saattaa aiheuttaa huolta ihmisissä ja olisi syytä tuoda vastapainoksi esille sitä, että yksityisyys on kuitenkin turvattava. Tätä voisi harkita lisättäväksi kyseiseen osioon, jolloin esitys olisi tasapainoisempi.
On hyvä, että tähän versioon on huomioitu se, että digitalisaatiolla on kaksi puolta siten, että myös digitalisaatiolla on oma hiilijalanjälkensä (s. 32). Nähdäksemme osiossa voisi vielä tuoda esiin, että myös erilaisten ratkaisujen, tekniikoiden ja infrastruktuurien suunnittelussa tulisi tähdätä siihen, että niiden toteutustapa olisi mahdollisimman energia- ja resurssitehokas.
Yritysten digitalisaatio: ”Ovatko osa-alueen tavoitteet riittävän strategisia ja tarkoituksenmukaisia? Muut kommentit ja huomiot tästä osa-alueesta.”
Osa-alueen tavoitteet näyttäytyvät tarkoituksenmukaisina.
Sääntely, jossa digitalisaatiota pystytään hyödyntää optimilla tavalla, on kannatettavaa, ja kuten selonteossa tuodaan esiin, sääntelykehikon tulee olla oikeasuhtaista (s.37). Kyseisessä jaksossa olisi nähdäksemme tärkeä kuitenkin tuoda myös esille vastapainoksi henkilöiden ja kuluttajien oikeudet, jotka tulee myös turvata. Ilman näiden tasapainottavien oikeuksien esiintuomista ko. jaksossa, kirjoitus näyttäytyy siltä, että Suomen (ja EU:n) kilpailukykyä pyritään parantamaan siten, että ryhdytään kilpailemaan, sillä kenellä on alhaisin sääntelytaso suojaamaan mm. yksityisyyttä ja kuluttajia (”race to the bottom” -tyyppinen tilanne).
Digitaaliset julkiset palvelut: ”Ovatko osa-alueen tavoitteet riittävän strategisia ja tarkoituksenmukaisia? Muut kommentit ja huomiot tästä osa-alueesta.”
Osa-alueen tavoitteet näyttäytyvät tarkoituksenmukaisina. Kuluttajaliitto kiittää siitä, että kieliasiat, selkeäkielisyys, esteettömyys ja saavutettavuus on huomioitu, ja että erikseen tuotu vielä esille, että niidenkin henkilöiden, jotka eivät asioi sähköisesti, mahdollisuudet asioida julkisissa palveluissa on turvattava.
