Vuokravakuus ei ole yleinen ”remonttiraha” muistuttaa Kuluttajaliitto

Tiedote 6.7.2020

Pian koittaa taas aika, jolloin uudet opiskelijat muuttavat uudelle paikkakunnalle opintojaan aloittamaan. Usein ensimmäinen oma koti on vuokra-asunto. Vuokravakuuden palauttamiseen liittyvät ongelmatilanteet työllistävät säännöllisesti Kuluttajaliiton asumisaiheiden puhelinneuvontaa. Vuokravakuuden käytölle on kuitenkin lakiin perustuvat pelisäännöt.

Kun kyse on vuokravakuuteen liittyvästä pulmasta, on melkeinpä aina kyse yksityisestä vuokranantajasta. ”Välillä tuntuu siltä, että moni yksityinen vuokranantaja pitää vuokravakuutta jonkinlaisena remonttirahana, jolla rahoitetaan asunnon maalaus tai muu pintaremontti eri vuokralaisten välissä”, Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell kertoo. ”Vuokravakuus on tarkoitettu kuitenkin vain sen varalle, että vuokralainen jättää vuokrat maksamatta tai aiheuttaa vuokranantajalle muuta vahinkoa, esimerkiksi vahingoittaa asuntoa. Normaalista kulumisesta aiheutuvien remonttien tai korjaustöiden maksaminen ei kuulu vuokravakuuden käyttötarkoituksen piiriin”, Beurling-Pomoell jatkaa.

Vuokranantaja voi periä saatavansa vakuudesta vuokrasuhteen päättyessä ainoastaan, jos vuokralaisella on esimerkiksi jäänyt vuokria maksamatta, asunnon loppusiivous on tekemättä tai huoneisto on vahingoittunut vuokralaisesta johtuvasta syystä. Vuokralainen ei kuitenkaan ole vastuussa huoneiston normaalista kulumisesta, kuten pintojen tummumisesta, taulujen kiinnittämisestä aiheutuneista jäljistä tai muista vastaavista, hitaasti aiheutuneista elämisen jäljistä.

Vakuus on palautettava vuokralaiselle välittömästi vuokrasuhteen päätyttyä, jos lakiin perustuvaa syytä sen käytölle ei ole. Jos vuokranantaja on sitä mieltä, että vakuutta tarvitaan vuokralaisen aiheuttamien vahinkojen kattamiseen, on hänen ilmoitettava tästä vuokralaiselle etukäteen. Vuokravakuutta ei saa pidättää enempää kuin vahingoista aiheutuneet kulut – korvauksessa on myös huomioitava vahingoittuneen kohteen ikä ja tehtävä sitä vastaava vähennys. Vuokranantajan on perusteltava ja käytännössä osoitettava miksi vakuutta ei palauteta, esimerkiksi valokuvin ja kuitein.

Jotta vältyttäisiin vuokravakuutta koskevilta riidoilta, on hyvä olla selvillä säännöistä. Kuluttajaliitto suosittaa myös, että sekä vuokrasuhteen alussa että lopussa vuokralainen ja vuokranantaja tekevät yhdessä asunnossa katselmuksen, jossa kirjataan ylös huoneiston mahdolliset viat ja puutteet. Näin vuokrasuhteen päättyessä on helppoa todeta, mitkä vauriot olivat huoneistossa jo ennen vuokrasuhteen alkamista ja mitkä ovat syntyneet vuokrasuhteen aikana ja kuuluvat näin mahdollisesti vuokravakuudesta korvattavina. Jos katselmusta ei ole mahdollista tehdä, vuokralaisen kannattaa itse tarkistaa asunto huolellisesti, kirjata viat ja puutteet sekä kuvata ne. Tämä puutelista kannattaa lähettää vuokranantajalle ja vaatia tarvittaessa vikojen korjaamista.

Jos asunnossa ilmenee asumisen aikana vikoja, niistä pitää ilmoittaa vuokranantajalle välittömästi ja pitää ilmoitukset tallessa. Asunnosta muutettaessa kannattaa tehdä loppusiivous huolellisesti ja valokuvata asunnon yleinen kunto ja erityisesti kaikki havaitut jäljet.


Muista nämä vuokravakuuteen liittyen

  1. Vuokranantaja voi pidättää vuokravakuuden ainoastaan silloin, kun vuokria on jäänyt maksamatta, asunnon loppusiivous tekemättä tai huoneisto on vahingoittunut.
  2. Normaalit, ajan kuluessa ilmaantuneet elämisen jäljet eivät kuulu vuokravakuuden piiriin.
  3. Alku- ja loppukatselmus kannattaa tehdä yhdessä vuokralaisen ja vuokranantajan kesken.
  4. Puutteista ja vioista on hyvä tehdä ilmoitus kirjallisesti.
  5. Vuokravakuus on palautettava vuokralaiselle viipymättä vuokrasuhteen päätyttyä.