Asuntojen ”piilotettu asuntovelka” on viime aikoina herättänyt keskustelua. Yhtiölainojen velkamäärät ovat kasvaneet voimakkaasti ja nostaneet entisestään kotitalouksien velkaantumista. Asiasta on uutisoinut viime aikoina muun muassa Helsingin Sanomat (4.9.2017), jonka mukaan kotitalouksien vastuulla oleva yhtiölainakanta on lähes kaksinkertaistunut viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana ja kasvanut myös euromääräisesti enemmän kuin asuntolainakanta viime vuosina. Myös Euroopan järjestelmäriskikomitea on varoittanut Suomea kotitalouksien velkaantumisesta.
Myös asuntojen myynti-ilmoitukset voivat hämmentää ostajia. Hinta saatetaan ilmoittaa usealla eri tavalla, joka tekee vertailusta vaikeampaa. Joskus ilmoituksissa mainostetaan pääasiassa kohteen myyntihintaa. Lainaosuus on saatettu tämän lisäksi mainita erikseen tai rahoitusvastike ilmoitetaan neliötä tai jyvitettyä osaketta kohden, jolloin ostajan täytyy laskea kokonaissumma itse.
Merkittävällä yhtiölainan osuudella asunnon myyntihinta saadaan velattomiin kohteisiin verrattuna huomattavan alhaiseksi ja näin ollen yhä useammalla kotitaloudella on mahdollisuus päästä kiinni kauppoihin. Rahoittaakseen kauppahinnan ostaja useimmiten nostaa henkilökohtaisen asuntolainan, mutta mikäli varallisuus ei riitä kohteen velattomaan myyntihintaan, jää huoneistokohtainen yhtiövelkaosuus rasittamaan vastikkeiden muodossa, jolloin hoitovastikkeen lisäksi maksetaan rahoitusvastiketta sekä lisäksi mahdollista tonttivastiketta.
Lisäksi uudiskohteiden markkinoinnissa käytäntönä usein on tarjota ostajalle vapaata ajanjaksoa yhtiövelan pääoman lyhentämisestä vaikkapa muutaman vuoden ajan. Viime aikoina esiin tulleiden tietojen mukaan kyseinen menettely asuntojen myynnissä on voinut hämmentää kuluttajia. Erilaisten vastikemenojen myötä ostaja saakin olla tarkkana laskiessaan tulevaisuuden kuukausikohtaisia asumiskulujaan. Ostaja ei kenties ole realistisesti varautunut rahoitusvastikkeesta vapaan ajan jälkeen jopa huomattavasti kasvaneisiin asumiskuluihin. Yhtiölainaan sidotussa maksussa ei myöskään ole mekanismeja, jotka mahdollistaisivat jouston henkilökohtaisen lainan tavoin tilanteissa, joissa syystä tai toisesta maksun lyhentäminen on hankaloitunut.
Asunnon rasitteena voi olla huomattavia summia rakennusaikaista yhtiölainaa tai korjausrakentamista ja remontteja varten otettua yhtiövelkaa. Uusien asuntojen myyntihinnat voivat erota velattomasta hinnasta jopa yli kaksin -tai kolminkertaisesti. Myös vanhojen asuntojen velkaosuudet voivat olla merkittäviä suurten remonttien jälkeen. Yhtälöä hämmentää entisestään vuokratontille rakennetut kohteet. Mikäli ostaja ei kykene tai halua lunastaa huoneistokohtaista lunastushintaa tontista, tulee osakkaan suorittaa osuuttaan tontin vuokrasta vastikkeena. Aluehallintoviranomaisten mukaan rakennusyhtiöt eivät aina tarpeeksi selvästi tuo esiin sitä, että tontin lunastusosuus ei sisälly asunnon velattomaan hintaan.
Laki vaatii velvoittamaan asunnon myyntihinnan lisäksi velattoman hinnan, mikäli se poikkeaa myyntihinnasta. Aluehallintaviranomaiset eivät kuitenkaan aina ole puuttuneet esimerkiksi mainontaan, jossa hintatiedoissa on ilmoitettu lainaosuus erikseen myyntihinnan lisäksi. Kuluttajan kannalta on selkeämpää, että kohteita markkinoidaan velattomalla hinnalla. Kuluttajan tulee nähdä kohteen velaton myyntihinta vaivattomasti ilman erillistä laskutoimitusta.
Jotta asia ei olisi näin yksinkertainen, asunto-osakeyhtiössä täytyy myös muistaa, että loppupelissä muut osakkaat vastaavat pahimman sattuessa yhdessä muidenkin kuluista. ”Pahin” voisi olla vaikkapa tilanne, jossa muuttotappiokunnan uudisrakennuksen yksi osakas ei kykenekään suoriutumaan vastikemenoistaan. Asuntoa ei saa kaupaksi, koska kysyntää paikkakunnalla ei ole. Maksujen viivästyessä asunto-osakeyhtiö ottaa lopuksi asunnon haltuunsa. Asunnon omistaja häädetään. Asunto-osakeyhtiö laittaa asunnon vuokralle, mutta vuokralaisiakaan ei tahdo löytyä. Asunto jää tyhjilleen ja loppujen lopuksi kyseisen huoneiston kulut jyvitetään taloyhtiön muiden osakkaiden maksettaviksi. Kovin usein tilanne ei pääse näin pahaksi, mutta mahdollisuus on olemassa. Kyseinen tilanne voisi tulla eteen, jos esimerkiksi uudiskohteen ostaja ei ole riittävän realistisesti varautunut yleensä muutaman vuoden jälkeen kohoaviin vastikemaksuihin.
Kuluttajaliitto katsoo, ettei asuntojen markkinointi saa olla harhaanjohtavaa ja velkaosuuden tulee tulla ymmärrettävästi esiin sekä markkinoinnissa että kauppatilanteessa. Markkinointi ei saa painottaa ainoastaan alhaisen myyntihinnan esiintuomiseen. Kuluttajaliitto ehdottaakin, että myynti-ilmoituksessa tulisi ilmoittaa ensisijaisesti kohteen velaton myyntihinta siten, että se selviää helposti ja kokonaisuudessaan. Velaton myyntihinta tulisi tuoda esiin myös sanomalehtimainonnassa yleisissä myynti-ilmoituksissa, ei ainoastaan myyntiesitteessä tai verkkosivuilla. Mahdollinen tontin lunastushinta sekä tonttiin sidotut vastikemaksut tulee lisäksi ilmoittaa mahdollisimman selkeästi ja näkyvästi. Kyseinen menettely selkeyttäisi kuluttajalle annettua hintainformaatiota.
Paula Pessi
VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ, VARAPÄÄSIHTEERI
