Suomessa asumiskustannukset ovat korkeat ja muodostavat suurimman osan kotitalouksien menoista. Tähän vaikuttaa muun muassa maamme pohjoinen sijainti, joka nostaa lämmityskuluja. Asuntojen hintoihin ja vuokriin vaikuttavat myös asuntojen kysyntä ja tarjonta. Asunnot ovat halvempia maaseudulla kuin kaupungeissa. Yleisimmät asumismuodot ovat joko omistusasunto tai vuokra-asunto. Omistusasunto voi olla joko omakotitalo tai asunto asunto-osakeyhtiössä, joka on joko rivitalossa tai kerrostalossa. Asunto-osakeyhtiössä asuvat maksavat yhtiövastiketta, jolla kustannetaan talon kunnossapito, lämmitys, jätehuolto ym. menot. Omakotitalossa asuva maksaa kaikki menot itse.

Vaikka omistusasujan asema on varsin turvattu, voi taloyhtiö ottaa asunnon varoituksen jälkeen haltuunsa. Näin voi käydä esimerkiksi silloin, jos asukas jättää monta kertaa yhtiövastikkeen maksamatta tai rikkoo toistuvasti taloyhtiön järjestyssääntöjä.

Vuokralla asuvan on helpompi vaihtaa asuntoa, sillä hänen ei tarvitse huolehtia vanhan asunnon myymisestä. Vuokralainen tekee vuokranantajan kanssa kirjallisen sopimuksen, jossa määritellään muun muassa vuokran suuruus ja sen korottamisen perusteet. Vuokranantaja saattaa myös vaatia vuokravakuuden, joka on yleensä suuruudeltaan 1–3 kuukauden vuokra. Vakuus palautetaan, kun vuokralainen lähtee, jos hän on jättänyt asunnon hyvään kuntoon ja on maksanut kaikki vuokransa. Sähkön ja veden vuokralainen maksaa yleensä erikseen. Vuokra-asuntoa voi olla vaikea saada, jos luottotietorekisterissä on maksuhäiriömerkintöjä.

Vuokralainen voidaan irtisanoa, jos hän vahingoittaa asuntoa tai jättää vuokransa maksamatta. Vuokrasopimus voidaan purkaa myös siinä tapauksessa, että vuokranantaja tarvitsee asunnon omaan käyttöönsä tai aikoo myydä sen. Vuokralainen voi irtisanoa vuokrasopimuksen ilman erityistä syytä.

Asumisoikeusasunto on vuokra-asunnon ja omistusasunnon välimuoto. Siinä asukas ostaa osuuden asunnosta ja maksaa loppuosuudesta taloyhtiölle käyttövastiketta.

Lähde: Selkeästi Suomessa. Selkokielinen Suomen yhteiskuntaopin S2-oppikirja (2018). Merja Björklind, Tarja Lågas, Mikko Metsäranta, Heidi Sippola.