Lausunnot

Luonnos hallituksen esitykseksi elintarvikelaiksi sekä laeiksi terveydensuojelulain ja sakon toimeenpanosta annetun lain 1 §n muuttamisesta

3.7.2020 |

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖLLE

Asia: Luonnos hallituksen esitykseksi elintarvikelaiksi sekä laeiksi terveydensuojelulain ja sakon toimeenpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta

Diaari: VN/5663/2020, lausuntopyyntö MMM019:00/2020

Kuluttajaliitto- Konsumentförbundet ry (jälj. Kuluttajaliitto) kiittää ministeriötä lausuntopyynnöstä ja esittää
seuraavat huomiot hallituksen esitysluonnoksesta:

Elintarvikelainsäädännön tavoitteena on varmistaa, että kuluttajien käytettäväksi tulevat elintarvikkeet
ovat turvallisia eivätkä aiheuta vaaraa kuluttajien terveydelle välittömästi tai pitkäaikaisen käytön seurauksena. Elintarviketurvallisuus on Suomessa kansainvälisesti ottaen korkealla tasolla ja on tärkeää huolehtia siitä, että näin on jatkossakin.

Ehdotetuilla uudistuksilla pyritään varmistamaan elintarvikkeiden turvallisuus, laatu ja niistä annettavien
tietojen oikeellisuus sekä suojaamaan kuluttajia taloudelliselta vahingolta. Ehdotukseen sisältyvällä mahdollisuudella internetsivuston sulkemiseen parannetaan kuluttajansuojaa. Voimassa olevaan lakiin lisättiin vastaava hallinnollinen pakkokeino jo aiemmin. Säännöksen mukaan Ruokavirasto voi määrätä internetsivuston suljettavaksi, jos niiden välityksellä myytäväksi tarjottava elintarvike tai elintarvikekontaktimateriaali tai niistä annetut tiedot voivat aiheuttaa vaaraa ihmisen terveydelle tai ovat muulla tavoin olennaisesti elintarvikemääräysten vastaisia. Jatkuvasti yleistyvässä internetin kautta tapahtuvassa elintarvikekaupassa kuluttaja ei voi varmistua verkkokaupassa tarjottavien tuotteiden laadusta ennen tuotteen saamista. Pakkokeinolla annetaan valvontavirastolle mahdollisuus puuttua määräystenvastaiseen toimintaan tehokkaammin. Kuluttajaliitto pitää tätä uudistusta tärkeänä. Elintarvikkeiden verkkokauppa kasvaa koko ajan ja on erityisen tärkeää, että myös tietojen virheellisyyden johdosta viranomainen voi ryhtyä toimenpiteisiin, joilla kuluttajille suunnattua markkinointia/myyntiä voidaan rajoittaa. Etenkin erilaisten ravintolisien osalta esiintyy harhaanjohtavaa markkinointia. Viranomaisten paremmilla mahdollisuuksilla puuttua virheellisiin väittämiin ja esimerkiksi epäilyihin elintarvikepetoksista ja -väärennöksistä luodaan kuluttajaluottamusta ja siten osaltaan myös parannetaan oikein toimivien yritysten toimintaedellytyksiä.

Ehdotukseen sisältyvä toinen kuluttajansuojaa vahvistava ja valvontaviranomaisten toimintaa helpottava
uudistus, joka myös lisättiin jo aiemmin (2019) voimassa olevaan lakiin, on tarkastusten salliminen yksityisluonteiseen asumiseen käytettävissä tiloissa. Tämä mahdollistaa muun muassa kotileipureiden ja pitopalveluyrittäjien nykyistä tehokkaamman valvonnan ja on omiaan ehkäisemään muun muassa ruokamyrkytystapauksia. Kuluttajaliitto kannattaa ehdotusta.

Kuluttajaliitto kannattaa myös valvontatietojen julkistamisvelvollisuudesta säätämistä uudessakin elintarvikelaissa. Tämä parantaa kuluttajien tietoisuutta ja valinnanmahdollisuuksia myös elintarviketurvallisuuteen liittyvillä perusteilla. Oiva-raportin nähtävillä pitämiseen tulisi panostaa, samoin kuin kuluttajien tietoisuuden lisäämiseen viestinnän avulla. Oiva-raportin sijoittaminen siten, että kuluttaja huomaa sen ennen kuin asiointipäätös on jo tehty, on tärkeää. Tiedon saaminen oikea-aikaisesti ja oikeassa muodossa vaikuttaa siihen, millainen käyttäytymistä ohjaava vaikutus raportilla on. Sama pätee myös internet-sivuille sijoittamiseen. Harvalla kuluttajalla on tietämystä ja aikaa lähteä etsimään raporttia sivuilta, mikäli se ei ole näkyvästi ja helposti saatavilla, siksi vaatimus etusivulle sijoittamisesta on tärkeä.

Kuluttajaliitto kannattaa haamuasiointia koskevan pykälän sisällyttämistä elintarvikelakiin (39 §). Etämyynnin merkitys elintarvikekaupassa on lisääntynyt ja on oletettavaa, että kehitys jatkuu samansuuntaisena tulevaisuudessakin. Etämyynnissä kuluttaja ja myyjä eivät ole samaan aikaan paikalla. Valvontaviranomaisilla on aiempaa useammin tarve ottaa virallista valvontaa varten näytteitä etämyynnissä myytävistä elintarvikkeista, jotta voidaan varmistaa tuotteen olevan elintarvikemääräysten mukainen ja tällöin on tärkeää, että ostos voidaan tehdä tunnistautumattomana. Säännöksen vaikuttavuutta saattaa vähentää se, ettei valvontaviranomaisella kuitenkaan ilmeisesti olisi mahdollista käyttää maksamiseen nimenomaan tähän tarkoitukseen luotua valehenkilöllisyyttä tai maksuvälinettä.(1) Verkko-ostosten tekeminen edellyttää useimmiten asiakastietojen ja maksukorttia koskevien tietojen täyttämistä.

Kuluttajaliitto pitää tärkeänä myös muita lakiehdotukseen sisältyviä seuraamuksia koskevia uudistuksia
(kielto 55 §, markkinoilta poistaminen ja yleinen tiedottaminen 56 §, markkinoinnin kieltäminen ja oikaisu
65 §, hallinnollinen seuraamusmaksu 66 §). Erityisesti kuluttajille annettuja tietoja koskeviin puutteisiin ja
virheisiin puuttumisen tehostaminen on tärkeää. Valvontaviranomaisille ehdotettu mahdollisuus kieltää
toimijaa jatkamasta elintarvikemääräysten vastaista markkinointia on tehostamisen kannalta hyvä asia. Nykyinen käytäntö, jonka mukaan vain Ruokavirastolla on mahdollisuus kieltää markkinointi on liian hidas. Kuluttajien harhaanjohtamisen estämiseksi viranomaisilla on oltava riittävän nopeat ja tehokkaat keinot puuttua markkinointiin.

Hallinnollisen seuraamusmaksun lisääminen elintarvikelakiin on linjassa muussa kuluttajien suojaksi säädetyssä lainsäädännössä olevien hallinnollista seuraamusmaksua koskevien säännösten kanssa, vaikkakin sen ehdotettu suuruus on kohtuullisen pieni. Esimerkiksi kuluttajansuojalain tai kilpailulain rikkomisesta määrättävän seuraamusmaksun suuruus on sidottu yrityksen liikevaihtoon. Seuraamusmaksun vaikuttavuutta on syytä seurata ja tarvittaessa pohtia, tulisiko sen esimerkiksi määräytyä liikevaihtoperusteisesti kaikkein räikeimpien ja/tai toistuvien lainrikkomisten osalta.

Helsingissä 3.7.2020
Tiina Vyyryläinen
tiiminvetäjä, OTK
vaikuttamistyön ja neuvonnan tiimi

(1) Vrt. Laki kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista, hyväksytty eduskunnassa 25.6.2020: Toimivaltaisella viranomaisella on oikeus tehdä koeostoja, jos se on tarpeellista yhteistyöasetuksen soveltamisalaan kuuluvan valvontatehtävän hoitamiseksi. Koeostoja tehdessään toimivaltaisella viranomaisella on oikeus käyttää valehenkilöllisyyttä, jos se on välttämätöntä koeoston paljastumisen estämiseksi. Viranomaisella ei kuitenkaan ole oikeutta saada väärälle henkilöllisyydelle tehtyä maksuvälinettä
käyttöönsä.

Ongelmia tuotteen palautuksen kanssa? Kaipaatko lakimiehen apua?

Lakimiehemme on vain puhelinsoiton tai sähköpostin päässä jäsenillemme. Liity nyt – saat ensi vuoden maksutta!

Lue lisää