Kuluttajaliitto vaatii, että kuluttaja-asiamiehelle annetaan oikeus määrätä kuluttajan oikeuksia
rikkoville yrityksille seuraamusmaksu. Maksun tulee olla niin tuntuva, että sillä on todellista
vaikutusta.
Nykyisin elinkeinonharjoittajan lainvastaisesta toiminnasta, kuten markkinointisäännösten rikkomisesta, ei välttämättä tule minkäänlaisia seuraamuksia. Kuluttaja-asiamies voi pyytää markkinaoikeutta kieltämään tai joissakin tapauksissa kieltää itse lainvastaisen menettelyn. Valitusoikeuttaan käyttämällä elinkeinonharjoittaja voi lykätä huomattavasti kiellon voimaantuloa. Periaatteessa teot ovat rikoslain mukaan rangaistavia, mutta käytännössä esimerkiksi markkinointirikokset eivät päädy esitutkintaan tai tuomioistuimeen. Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling toteaa: ”On absurdia, että nykyään elinkeinonharjoittajat voivat harjoittaa rikollista toimintaa siihen asti, kunnes toiminta kielletään erikseen. Jos elinkeinonharjoittaja lopettaa rikoksen tekemisen kiellon tultua voimaan, ei rikoksesta aiheudu hänelle mitään seuraamuksia.”
Oikeusministeriön työryhmä esitti vuonna 2015, että kuluttaja-asiamiehellä olisi oikeus hakea markkinaoikeudelta seuraamusmaksun määräämistä kuluttajansuojalainsäädäntöä rikkoville elinkeinonharjoittajille. Asia on kytketty kuluttajansuojalainsäädännön täytäntöönpanosta vastaavien
kansallisten viranomaisten yhteistyötä koskevan EU-asetuksen valmisteluun, mikä on lykännyt sen
etenemistä.
Kuluttajaliitto vaatii, että kuluttaja-asiamiehelle annetaan mahdollisuus määrätä seuraamusmaksu
tahallisesti tai törkeän huolimattomasti toimivalle kuluttajan oikeuksia rikkovalle elinkeinonharjoittajalle. Seuraamusmaksun pitää olla tuntuva, jotta sillä olisi vaikutusta. Elinkeinonharjoittajan muihin kuin kuluttajiin kohdistuvista rikkeistä voidaan Suomessakin määrätä tuntuvia seuraamuksia: kilpailurikkomuksesta maksu voi olla jopa 10 % yrityksen vuotuisesta liikevaihdosta.
Lopuksi Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling muistuttaa: ”Laista itsestään ei ole hyötyä, jos sitä ei
pystytä valvomaan ja panemaan täytäntöön. Kuluttaja-asiamiehelle pitääkin turvata tähän riittävät
voimavarat.”
