Hävikki haltuun!

Ruokahävikki on alun perin syömäkelpoista ruokaa, joka syystä tai toisesta päätyy roskiin. Ruokahävikki ei ole sama asia kuin biojäte, johon lukeutuvat myös ruokien ei-syötävät osat, kuten kuoret, luut ja kahvinporot. Biojätteen ja ruokahävikin ero kannattaakin pitää mielessä: kuoria ei sentään tarvitse ruveta syömään ruokahävikin vähentämiseksi.

Ruokahävikkiä syntyy ruokaketjun kaikissa osissa, eli alkutuotannossa, teollisuudessa, ravitsemispalveluissa, kaupoissa sekä kodeissa.  Ruokahävikin muodostuminen ei siis ole ainoastaan kuluttajien haaste, vaikkakin sitä syntyy eniten juuri kodin seinien sisällä.

Ruokahävikin vähentäminen kannattaa. Kiinnittämällä huomiota ruokaan liittyviin rutiineihin, tapoihin ja tottumuksiin, kuten siihen, kuinka paljon ruokaa valmistaa ja miten sitä säilyttää, on mahdollista lähteä vähentämään kotona syntyvää hävikkiä.

1. Roskiin heitetty ruoka on roskiin heitettyä rahaa.
2. Säästät rahaa valmistamalla ruokaa jo kotoa löytyvistä raaka-aineista sen sijaan, että kävisit ostamassa aina jotain uutta kaupasta.
3. Keittiö pysyy siistinä eikä kaapeista tarvitse tyhjentää homeylläreitä.
4. Hyvät ruoanlaittotaidot auttavat vähentämään hävikkiä. Ota ruoanlaitto harrastuksena, jolla voit joskus tehdä vaikutuksen johonkuhun ihanaan tyyppiin.
5. Voit järjestää kavereiden kanssa nollabudjetin illanistujaisia. Sopikaa yhdessä, ettei kukaan osta mitään, vaan syömingit tuodaan tai tehdään omien kaappien tarjonnasta.
6. Hävikkiä vähentämällä olet resurssiviisas, sillä ruoantuotanto kuluttaa luonnonvaroja, työaikaa ja energiaa.

Aterioita miettiessä katse kannattaa aina suunnata ensimmäiseksi oman keittiön tarjontaan. Voisitko valmistaa jotain jo kotoa löytyvistä aineksista?

Ruoan ei tarvitse aina näyttää esteettiseltä tai noudattaa tarkasti reseptiä. Oman keittiön ylijäämäraaka-aineilla voi usein korvata reseptin puuttuvia ainesosia tai valmistaa kokonaisia improvisoituja aterioita, kuten papupastakastikkeen, wokin säilykekalalla ja pakastevihanneksilla tai omeletin juustolla ja kinkulla. Pääasia on, että ruoka on ravitsevaa ja omaan makuun maittavaa! 

Jos kauppa kuitenkin kutsuu, suunnittele kauppareissua hieman etukäteen. Mieti, mitä voisit tulevalla viikolla syödä ja tee sen mukaan kauppalista. Ensin kannattaa kuitenkin aina tarkistaa, mitä kaikkea kotoa jo löytyy, ettei tule turhaan ostettua tuplana samoja tuotteita!

Kauppaan ei kannata myöskään lähteä nälkäisenä. Me kaikki tiedämme, että silloin ruokaa tulee helposti ostettua enemmän kuin tarpeeseen.

Bakteerit lisääntyvät lämpimässä ja nopeuttavat ruoan pilaantumista. Kun olet valmistanut ruokaa, se on hyvä viilentää mahdollisimman pian ja säilöä ilmatiivissä astiassa jääkaappiin tai pakkaseen. Ruuan saa nopeasti viileäksi laskemalla kylmää vettä tiskialtaaseen ja asettamalla ruoan säilytysastiassa hetkeksi altaaseen. Jos allas on täynnä, voi ruokaa viileentää myös pyyhkeen päälle asetettujen kylmäkallejen päällä.

Miksi Suomessa tehdään ruokahävikin vähentämiseen tähtäävää työtä?

Ruokahävikki on globaalisti tunnistettu ja moniulotteinen ongelma. Sen taklaamiseksi on asetettu kansainvälisiä ja kansallisia tavoitteita. Ruokahävikin vähentäminen on yksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteista. EU-maat, Suomi mukaan lukien ovat sitoutuneet YK:n tavoitteeseen puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä.

Miksi hävikistä puhutaan paljon juuri kuluttajille? 

Suomessa kotitalouksien osuus ruokaketjun ruokahävikistä on suurin, peräti yli kolmasosa. Kotitalouksissa muodostuu ruokahävikkiä siten yli 100 miljoonaa kiloa vuosittain (Luonnonvarakeskus 2021).  Siksi kotitaloudet ovat keskeinen kohderyhmä erilaisille hävikkitoimille Suomessa.

Tilastojen mukaan monissa muissakin kehittyneissä maissa ruokahävikkiä syntyy eniten juuri ruokaketjun loppupäässä ja erityisesti kotitalouksissa (Bräutigam ym., 2014).

Miksi ruokahävikki on ongelmallista? 

 Ruokahävikki on monimutkainen ongelma, joka nivoutuu taloudellisiin, sosiaalisiin, ekologisiin ja eettisiin haasteisiin.

• Ruokahävikki liittyy globaaliin epätasa-arvoon. Samalla kun ruokahävikin määrä kasvaa maailmanlaajuisesti myös nälänhätä lisääntyy (YK:n alueellinen tiedotuskeskus 2020).
• Ruokahävikin määrä on valtava, noin 360 miljoonaa kiloa tuotettua ruokaa jää vuosittain käyttämättä elintarvikeketjussa Suomessa (Riipi ym., 2021).
• Ruoantuotanto aiheuttaa moninaisia ympäristövaikutuksia, kuten vesistöjen rehevöitymistä, monimuotoisuuden heikkenemistä, happamoitumista, ympäristön kemikalisoitumista, ilmastovaikutuksia, vesivarojen ehtymistä, maankäytön muutoksia, metsäkatoa, maaperän köyhtymistä sekä muuta luonnonvarojen kulutusta. Kun ruokahävikki minimoidaan vältytään ruoantuotannon turhilta ympäristövaikutuksilta.
• Ruokahävikin vähentäminen liittyy myös resurssiviisauteen. Ruoantuotanto kuluttaa luonnonvaroja, työaikaa ja energiaa. Kaikki nämä resurssit menevät hukkaan silloin kun työn tulosta, eli ruokaa, päätyy hävikkiin. Ruokajärjestelmämme voi olla kestävä vain, mikäli ruokahävikki minimoidaan (MMM 2019).  Esimerkiksi vesi on yksi arvokkaista ja ehtyvistä resursseista, jota kuluu aina ruoantuotannossa.

Suomessa syntyvä ruokahävikki nivoutuu globaaleihin ilmastonmuutoksen pahentamiin ongelmiin. Esimerkiksi tuontiruoan poisheittäminen tuhlaa resursseja, joita alkuperäismaassa voi olla niukalti käytössä, toisinaan jopa niin, että vientituotteiden valmistamisen etu ajaa maan kansalaisten edun edelle.

Mitkä ovat kuluttajan ruokahävikin vähentämisen ilmastovaikutukset?                 

RuokaMinimi-hanke (2019) tarkasteli ravitsemussuositusten mukaisen syömisen ja kuluttajan ruokahävikin vähentämisen vaikutusta ruokavalion ilmastovaikutukseen. Hankkeen mukaan pelkän ruokahävikin vähentämisen ilmastovaikutus on noin neljä prosenttia. Siksi yksistään ruokahävikin ilmastovaikutuksia ei kannata korostaa liikaa.

Onko ruokavaliolla merkitystä hävikin ympäristövaikutuksiin? 

Kyllä, ruokavaliolla on merkitystä ruokahävikin laatuun: mitä kasvispainotteisempi ruokavalio, sitä pienempi ympäristökuorma myös mahdollisella hävikillä.

Mikä on keskeistä hävikin hallinnassa? 

Olennaista on tunnistaa oma hävikin määrä ja taklata se. Keskeistä on välttää erityisesti niiden ruokien poisheittämistä, joiden tuotanto aiheuttaa paljon ympäristövaikutuksia. Tällaisia ovat esimerkiksi liha- ja maitotaloustuotteet.

Lähteet:

Bräutigam, K. R., Jörissen, J., & Priefer, C. (2014). The extent of food waste generation across EU 27: Diferent calculation methods and the reliability of their results. Waste Management and Research, 32(8), 683–694.

Luonnonvarakeskus. (2021). Ruokahävikki ja ruokajärjestelmän kiertotalous. Viitattu: https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/ruoka-ja-ravitsemus/ruokahavikki/ 

Maa- ja metsätalousministeriö. (2019). Valtioneuvoston tiedote 12.12.2019. Ruokahävikin torjuntaa tehostetaan, Suomen malli esillä komissiossa. Viitattu: https://valtioneuvosto.fi/-/1410837/ruokahavikin-torjuntaa-tehostetaan-suomen-malli-esilla-komissiossa

Riipi, I., Hartikainen, H., Silvennoinen, K., Joensuu, K., Vahvaselkä, M., Kuisma, M. & Katajajuuri,  J-M. (2021). Elintarvikejätteen ja ruokahävikin seurantajärjestelmän rakentaminen ja ruokahävikkitiekartta. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 49/2021. Luonnonvarakeskus. Helsinki.  
72 s. Viitattu: https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/547657/luke-luobio_49_2021.pdf

Saarinen M., Kaljonen M., Niemi J., Antikainen R., Hakala K., Hartikainen H., Heikkinen J., Joensuu K., Lehtonen H., Mattila T., Nisonen S., Ketoja E., Knuuttila M., Regina K., Rikkonen P., Seppälä J., Varho V., (2019). Ruokavaliomuutoksen vaikutukset ja muutosta tukevat politiikkayhdistelmät: RuokaMinimi-hankkeen loppuraportti. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:47. Viitattu http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-773-4  

YK:n alueellinen tiedotuskeskus (29/09/2020). Nälänhätä ja ruokahävikki kasvavat yhtä aikaa. Viitattu: https://unric.org/fi/nalanhata-ja-ruokahavikki-kasvavat-yhta-aikaa/