Lausunnot

Energianiukkuuden kokemuksia ja ongelmanratkaisua Suomessa

23.3.2020 |

ENERGIANIUKKUUDEN KOKEMUKSIA JA ONGELMANRATKAISUA SUOMESSA

Kuluttajaliiton huomioita aiheeseen

Suomessa energiaköyhyys tai -niukkuus eivät ole käsitteinä vielä laajasti käytettyjä, eivätkä Kuluttajaliiton oman kokemuspiirin tai jäsenpalautteen perusteella ole laaja ongelma. Energianiukkuuden kokemusta esiintyy kuitenkin jonkin verran ja ennaltaehkäisevät toimenpiteet tulee ottaa huomioon riskiryhmien osalta. Ympäristöministeriön vuonna 2015 julkaiseman selvityksen mukaan Suomessa on yhteensä 60 000–100 000 energiaköyhyyden riskiryhmiin kuuluvaa omistusasunnossa asuvaa kotitaloutta. Energiaköyhyydestä kärsii arviolta 2 % suomalaisista.

Kuluttajaliiton mielestä suomalainen lähtökohta siitä, että energiaköyhyys nähdään osana yleistä köyhyyttä, on sinänsä perusteltu. Ihmisten talous on kokonaisuus, jossa kaikilla eri menoryhmillä on vaikutusta kokonaisuuteen, ja energiamenot ovat yksi osa tätä kokonaisuutta. Siksi toimintatavat, joissa puututaan köyhyyteen kokonaisuutena, ovat parempia kuin köyhyyden yksittäisiin osa-alueisiin puuttuminen. Kuluttajaliitosta on kuitenkin tärkeää se, että Suomessa seurataan mahdollista energiaköyhyyden esiintymistä, jotta siihen ja sen syihin pystytään puuttumaan, jos siitä tulee nykyistä suurempi ongelma.

Eurooppalaisittain suomalaisten sähkönhinnat ovat matalia, kun taas lämmitysöljyn hinnat ovat jossakin määrin EU-maiden keskiarvoa korkeammat. Kotitalouksien tilanne ja riski energiaköyhyyteen vaihtelee kuitenkin suuresti asuinpaikasta ja -muodosta, sekä lämmitystavasta riippuen. Riskiryhmiä ovat erityisesti 1) 1960- ja 1970-luvun perusparantamattomissa kerrostaloissa asuvat pienituloiset, 2) öljylämmitteisissä pientaloissa asuvat pieni- ja alle keskituloiset sekä 3) muissa isoissa ennen vuotta 1980 rakennetuissa perusparantamattomissa pientaloissa asuvat pienituloiset kotitaloudet.

Alueellisesti suurin energiaköyhyyden riski on niillä alueilla, joilla väestö vähenee ja joissa pieni- ja alle keskituloisten talouksien osuus on suurin. Sekä sähkön, että lämmitysöljyn hinnoissa on vaihtelua eri puolilla Suomea.

Osaan energian hinnoista kotitalouksilla on mahdollista vaikuttaa kilpailutuksen avulla, mutta sähkön siirron hinta on sellainen, johon sähköenergiankuluttaja ei voi vaikuttaa. Sähkön siirtohintoihin kohdistuu juuri nyt suuria korotuspaineita sähkönsaannin toimintavarmuuden turvaamisen vuoksi. Korotuspaineet kohdistuvat erityisesti sellaisiin sähkönsiirtoyhtiöihin, joiden alueella on paljon haja-asutusta – huomattava osa näistä aluista on samoja, joissa energiaköyhyyden riski on suurin. Kuluttajaliitto on sitä mieltä, että tehtäessä sähkön siirron ja muun energian hintaan vaikuttavia päätöksiä, pitää selvittää erityisesti päätösten vaikutukset kaikkein heikoimmassa taloudellisessa asemassa oleviin kotitalouksiin. Näiden kotitalouksien taloudellinen tilanne on turvattava.

Myöskin ympäristötavoitteiden saavuttaminen voi vaatia energian hinnoitteluun puuttumista. Tässäkin yhteydessä on varmistettava, että energian hinnan korottaminen ei rasita kohtuuttomasti taloudellisesti kaikkein haavoittuvampia kotitalouksia.

Kuluttajaliitosta tulee myös selvittää sitä, miten energiankäyttäjien tietoisuutta energiankulutuksesta ja siihen vaikuttamisesta sekä energian hinnoista ja kilpailuttamisesta voidaan parantaa. Erityisesti pitää keskittyä heikoimpiin kuluttajiin, jotka eivät saavuta tai ymmärrä nykyisin saatavilla olevaa tietoa, esimerkiksi nettiä käyttämättömiin, iäkkäisiin ja maahanmuuttajiin.

Ongelmia tuotteen palautuksen kanssa? Kaipaatko lakimiehen apua?

Lakimiehemme on vain puhelinsoiton tai sähköpostin päässä jäsenillemme. Liity nyt – saat ensi vuoden maksutta!

Lue lisää