Mitä sinä tekisit, jos saisit tunnin päivässä lisää aikaa? Tekisitkö töitä, surffaisitko netissä, maksaisitko kenties verkkopankissa laskuja vai viettäisitkö hetken ihan vain ollen, yksin, perheesi tai ystäviesi kanssa?

Käyttäytymistutkijana, muutosjohtajana sekä pienen lapsen äitinä olen viime aikoina joutunut miettimään paljon ajan merkitystä. Onko sitä koskaan tarpeeksi? Ainakaan sitä ei ole koskaan liikaa! Tarkkailen usein vapaa-ajallanikin, miten ihmiset käyttäytyvät kävellessään, istuessaan tai keskustellessaan muiden kanssa. Jotkut kuluttavat aikaa, toiset yrittävät tehostaa sitä, ja joku vaikuttaa olevan autuaan välinpitämätön siitä mitä kello on. Monet tutkimukset osoittavatkin, että meillä ihmisillä on erilaisia subjektiivisia aikakäsityksiä. ’Kohta’ tarkoittaa siis jokaiselle hieman eri asiaa ja lisäksi sen merkitys on myös riippuvainen tilanteesta, jossa olemme.

Yhtä kaikki, meillä jokaisella on tunnissa 60 minuuttia, päivässä 24 tuntia ja vuodessa 365 päivää. Miksi siis toivomme aina silloin tällöin mahdollisuutta mennä ajassa taaksepäin tai että aikaa olisi vielä enemmän? Aikaa kun ei oikeasti voi säästää, se ei oikeasti kulu koskaan nopeammin kuin muulloinkaan, eikä sitä voi ostaa mistään lisää. Lienee kuitenkin lohdullista, että omaa sietokykyä ja kestävyyttä voi myös tässä lajissa treenata.

Työssäni joudun usein pohtimaan, miten ajankäyttöä voisi tehostaa, mutta myös miten tehokkaimmin pystyisimme ihmisinä, työntekijöinä, tai ystävinä jarruttamaan täysikiidosta ja pysähtymään hetkeen. Vain olemaan ja kuuntelemaan, miltä nyt tuntuu ja miksi. Tämä onnistuu parhaiten, kun hyväksymme, että vain tässä hetkessä voimme tehdä tekoja, joilla on vaikutusta tulevaisuuteemme.

Kuluttajaliiton uudet muuttuvan elämäntilanteen muistilistat tarjoavat jokaiselle mahdollisuuden pysähtyä hetkeksi pohtimaan, miltä oma tulevaisuus voisi näyttää. Päivittäisen elämäntilanteen tarkastelu auttaa hahmottamaan, mistä tekemisistä oma päivittäinen elämä koostuu, ja miten sitä muuttamalla voisi säästää aikaa, vaivaa tai rahaa. Kuukausittainen suunnittelulista neuvoo hahmottamaan, mistä osa-alueista elämän kokonaisuus koostuu ja millaisilla muutoksilla voi tehdä tilaa uudelle, olipa kyse sitten hankinnoista tai säästöistä. Vuosilista mahdollistaa siirtymisen ajassa eteenpäin hetkeen, jossa toiveet toteutuvat – vaikkakin toistaiseksi vain paperilla.

Hyvä suunnittelu on kuitenkin kaiken A ja O, tuo tutkimuksienkin mukaan pidempiaikaista mielenrauhaa. Se saattaa lisäksi mahdollistaa tulevaisuuden mahdottomaltakin tuntuvat haaveet.

Haaveiluun käytetty aika ei siis ainakaan ole hukkaan heitettyä aikaa!

Lotta Vuoristo