Euroopan parlamentti on ainoa unionin toimielin, jonka jäsenet valitaan vaaleilla viideksi vuodeksi kerrallaan. Haluan vaikuttaa näissä vaaleissa äänelläni, jotta saan parlamenttiin vahvan edunvalvojan kuluttajille. Katselen, kuka hän voisi olla. Ehdokkaan pitäisi tuntea kuluttaja-asioita, ainakin jonkin verran. Vaalipäivä Suomessa on 26.5. ja ennakkoäänestys hieman aikaisemmin. Suomi saa parlamenttiin 14 edustajaa. Kuka heistä ajaa kuluttajien etuja, jää nähtäväksi.

Talouselämä on kansainvälistä ja myös maiden rajat ylittävä kuluttajansuoja kehittyy. EU:n sisämarkkinoilla tavoitellaan korkeaa kuluttajansuojan tasoa. Kuluttajien terveyttä, turvallisuutta ja taloutta suojataan yhteisellä lainsäädännöllä. Samalla vahvistetaan kuluttajien oikeutta tiedonsaantiin ja koulutukseen. Kuluttajilla on myös oikeus järjestäytyä etujensa valvomiseksi. Suomessa ainoa kuluttajien etujärjestö on Kuluttajaliitto. Sen kautta tieto kulkee EU:n päätöksiin.

Kuluttajaliitto vaikutti aikoinaan eurooppalaisten sisarjärjestöjensä kanssa siihen, että korkea kuluttajansuojan taso kirjattiin Euroopan unionin peruskirjaan. Nyt Kuluttajaliitto on linjannut tavoitteensa eurovaaleihin.

Suomi aloittaa kolmannen EU-puheenjohtajuuskautensa heinäkuussa. Kuluttajilla on siihen omat tavoitteensa. Kokemuksesta tiedän, että aktiivinen vaikuttaminen kannattaa. Vastasin ympäristöministeriön EU-asioiden koordinaatiosta EU-puheenjohtajakausilla 1999 ja 2006. Näin, että jos haluaa vaikuttaa, äänen täytyy kuulua päättäjille saakka. Muuten se jää heikoksi ja sitä ei kuulla. Vaikuttamisen aika on nyt.

Suomalaiset europarlamentin jäsenet voivat osaltaan taata, että korkean kuluttajansuojan taso toteutuu EU:n lainsäädäntötyössä. Suomessa on lähdettävä siitä, että kuluttajansuojan taso ei heikkene EU:n päätösten seurauksena. Sen tulisi vahvistua.

EU:n laajuinen ryhmäkanne on tehokas keino kuluttajansuojaloukkauksia vastaan. Sen idea on yksinkertainen: kun yksi elinkeinonharjoittaja aiheuttaa monille kuluttajille vahinkoa, ryhmäkanne auttaa oikaisemaan vääryydet samalla kertaa kaikkien osalta. Lisäksi tarvitaan tuntuvat seuraamusmaksut kuluttajan oikeuksia rikkoville yrityksille, esimerkiksi 4% yrityksen liikevaihdosta. Tarvitaan myös lainsäädäntöä, jotta kuluttajien huijaaminen verkossa erilaisten digitaalisten alustojen avulla Suomessa tai EU:n laajuisesti voidaan ehkäistä. Näissä tapauksissa kuluttaja on lähtökohtaisesti aina heikompi osapuoli.

EU:lla on kunnianhimoinen ohjelma kuluttajien aseman parantamiseksi sisämarkkinoilla, ”Kuluttajat vahvempaan asemaan (New Deal for Consumers)”. Kuluttajaliitto tukee sen keskeisiä tavoitteita, kuten ryhmäkannetta ja seuraamusmaksuja. Lisäksi EU-puheenjohtajakaudella korostuvat kestävän kehityksen teemat: kierrätys ja ilmastohaasteet.

”Kuluttajat” on ryhmä erilaisia ja eri asemassa olevia ihmisiä. Lainsäädäntö ja toimenpiteet tulee mitoittaa heikoimmassa asemassa olevien auttamiseksi. Käyttäytymistaloustieteen havaintoja on syytä hyödyntää myös politiikkatoimia suunniteltaessa ja päätöksenteon ympäristöä muokattaessa.

Parhaimmillaan europarlamentaarikot toimivat hyvän muutosagentteina. Katselen heidän vaaliohjelmiaan ja teen ratkaisuni. Kysyn myös Sinulta, kuka ajaa etujasi kuluttajana?

Leena Simonen