Yhteistyöllä monipuolista tietoa, tukea ja toimintaa ruoka-avun yhteyteen

Ruoka-avussa on tunnistettu selkeä tarve sille, että jaettavan ruoan lisäksi tarjolla on muutakin tukea. Eri ruoka-aputoimijat ovatkin vastanneet tähän tekemällä entistä enemmän verkostoyhteistyötä. Yhteistyöllä kehitetään tapoja, joilla apua hakeva ihminen voidaan kohdata kokonaisvaltaisesti.

Onnistunut esimerkki yhteistyöstä on toukokuussa 2023 toteutettu Einolan kevätkarnevaali. Yhteisöllisen tapahtuman järjesti Kuluttajaliiton koordinoima Hävikkifoorumi yhdessä Suomen Punaisen Ristin Ruokaa ja osallisuutta -hankkeen ja Länsi-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten kanssa.

Huittisissa järjestetyssä tapahtumassa jaettiin tietoa, tukea ja vinkkejä esimerkiksi terveydestä, ruokahävikin vähentämisestä sekä terveydenhuollon asiakasmaksuista. Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoiset tarjosivat terveysneuvontaa sekä verenpaineen ja verensokerin mittausta maksuttomalla Punaisen Ristin Terveyspisteellä. Lisäksi tapahtumassa jaettiin hyväntuulisesti vinkkejä, miten ruokaa voi hyödyntää fiksusti ja kuinka arjen ruokahävikkiä voi vähentää. Tunnelmaa tapahtumassa loivat Huittisten musiikkiopiston oppilaat taitavilla musiikkiesityksillään.

Kokonaisvaltainen tuki ja yhteisöllisyys ovat tekijöitä, joilla ruoka-apua hakeva ihminen voidaan kohdata inhimillisesti. Myös tutkimukset, Suomen Punaisen Ristin kyselyt ja käytännön työtä tekevien havainnot tukevat sitä, että ruoka-avussa on entistä suurempi tarve kokonaisvaltaiselle tuelle ja yhteisöllisyyttä lisäävälle toiminnalle (kts. esim. Ohisalo, 2017).

Ruoka-avun yhteydessä annetulla tuella pyritään edistämään ruoka-apua hakevan hyvinvointia, terveyttä ja osallisuutta. Yhteisruokailuilla voidaan vahvistaa yhteisöllisyyttä. Tarvittaessa voidaan ohjata erilaisten palveluiden ja tuen piiriin.

Suomen Punaisen Ristin Ruokaa ja osallisuutta -hankkeessa tavoitteena on kehittää ruoka-avun oheistoimintaa. Sen halutaan vastaavan paremmin ruoka-avussa käyvien tarpeita. Hankkeessa kehitetään ruoka-aputoiminnan yhteyteen tukea, joka lisää osallisuutta, vahvistaa yhteisöllisyyttä ja edistää hyvinvointia. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi tuettua vapaaehtoistoimintaa, koulutusta ja entistä tiiviimpää verkostoyhteistyötä.

Erityisesti pitkittynyt koronapandemia, Ukrainan kriisi ja elinkustannusten nousu ovat lisänneet ruoka-apua hakevien määrää Suomessa.

Ruoka-avun tarve on kasvanut Suomessa kuluneina vuosina. Erityisesti pitkittynyt koronapandemia, Ukrainan kriisi ja elinkustannusten nousu ovat lisänneet ruoka-apua hakevien määrää Suomessa. Ruoka-apuun turvautui jo ennen koronaa 100 000–200 000 ihmistä vuosittain (Laihiala & Nick, 2020). Nyt asiantuntijat sekä ruoka-aputoimijat ovat arvioineet, että ruoka-apuun turvautuu tällä hetkellä vuosittain jo yli 200 000 henkilöä perheineen.

Ruoka-apu on erinomainen tapa vähentää ja hyödyntää ruokahävikkiä, ja tarjota samalla apua sitä tarvitseville. Ruoka-apuna tarjotaan muun muassa kauppojen ja keskuskeittiöiden lahjoittamaa ylijäämäruokaa. Ruoka-aputapahtumissa voi usein nauttia esimerkiksi aamiaisen tai lämpimän ruoan paikan päällä. Kohtaamiskahvilassa voi juoda kupposen lämmintä juomaa ja vaihtaa samalla kuulumisia vapaaehtoisten kanssa.

Ruoka-apu on usein tärkeä kohtaamispaikka, jossa käy erilaisia ihmisiä erilaisista elämäntilanteista. Ruoka-apua hakevia pystytäänkin tukemaan ja auttamaan parhaiten tiivistämällä eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Näin voidaan tarjota entistä monipuolisempaa ja kokonaisvaltaisempaa tukea erilaisiin arjen tilanteisiin ja tarpeisiin.

Suomen Punaisen Ristin ruoka-aputoimintaan voit tutustua tarkemmin täällä.

Lähteet:

Laihiala, T. & Nick, R. (2020). Koronakriisin vaikutukset ruoka-apuun keväällä 2020. Selvitys. Kirkkopalvelut. https://ruoka-apu.fi/wp-content/uploads/2021/12/Koronakriisin-vaikutukset-ruoka-apuun_Laihiala-ja-Nick-2020.pdf

Ohisalo, M. (2017). Murusia hyvinvointivaltion pohjalla. Leipäjonot, koettu hyvinvointi ja huono-osaisuus. Itä-Suomen yliopisto.

Hävikkifoorumi-hanke (2020–2023) toteutetaan yhdessä upean kumppanijoukon kanssa. Mukana ovat Luonnonvarakeskus Luke, Motiva, Marttaliitto ry, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry, Päivittäistavarakauppa ry ja Valintamuotoilijat. Hankkeessa on mukana myös Kuluttaja-lehti, joka järjestää valtakunnallisen Hävikkiviikon osana hanketta. Pitkäjänteisen yhteistyön ja kehittämisen mahdollistaa maa- ja metsätalousministeriöltä saatu kolmivuotinen rahoitus. Lisätietoa kuluttajaliitto.fi/havikkifoorumi 

Blogikirjoitukset eivät ole Kuluttajaliiton virallisia tiedotteita, lausuntoja, julkilausumia tai kannanottoja. Blogit ovat yhteiskunnallisia keskustelunavauksia kirjoittajan esiin nostamista näkökulmista. Blogeissa julkaistaan myös vieraskynätekstejä.