Kuluttajan ostovoima paranee loppuvuonna

Kuluttajahintojen vuosinousu oli huhtikuussa keskimäärin 7,9 ja ravinnon 13,7 prosenttia. Vuonna 2023 hintojen keskimääräinen nousu tulee olemaan noin 5,5 ja ruuan 7,5 prosenttia. Kuluttajien ostovoiman ennustetaan laskevan tänä vuonna keskimäärin pari prosenttia. Loppuvuonna kuluttajan tilanne paranee, vaikka hintojen vuosinousun hidastuminen on edelleen tuskaisen hidasta. Ensi vuonna on kuluttajille odotettavissa jo ostovoiman paranemista.  

Kansallisen kuluttajahintaindeksin (KHI) vuosinousu lähestyy tämän vuoden marraskuussa kahta ja puolta prosenttia. Euroopan keskuspankin inflaatiomittarin, Yhdenmukainen kuluttajahintaindeksi – YKHI, vuosimuutos alittaa Suomen osalta Euroopan Keskuspankin kahden prosentin inflaatiotavoitteen jo lokakuussa. Tämä mittari ei huomioi korkojen nousua tai asuntojen hintojen muutosta.

Tämän ennusteen toteutumisen edellytyksenä on sähkön markkinahintojen reilua laskua. Suurin ongelma tässä on, miten Tilastokeskus onnistuu mittaamaan sähkön todellisen hintakehityksen. Asuntolainojen ja kulutusluottojen keskikorkojen nousu jatkuu vuoden loppuun asti pitäen kansallisen kuluttajahintaindeksin sitkeästi korkealla. 

Viime vuonna kuluttajahinnat nousivat keskimäärin 7,1 ja ruoka 10,5 prosenttia. Tänä vuonna inflaatio on hidastunut odotettua hitaammin. Tänä vuonna kokonaishintojen nousu tulee olemaan noin 5,5 ja ruuan osalta 7,5 prosenttia.

Palkansaajien ostovoima heikkenee tänä vuonna pari prosenttia. Eläkeläisten ostovoima paranee prosentin verran eläkkeiden alkuvuoden 6,8 prosentin nousun ansiosta. Työeläkkeisiin on odotettavissa vuoden 2024 alussa reilun 4,5 prosentin korotus, jos esitetty inflaatioennuste toteutuu. Eläkeläiset tienaavat nyt korkojen noususta.

Ruuan hinta laskussa

Pellervon taloustutkimuksen ja Luonnonvarakeskuksen ennusteiden mukaan ruuan hinta nousee tänä vuonna keskimäärin noin 7,5 prosenttia. Alkuvuonna nousu on ollut yli 16 prosenttia. Tämä ennuste edellyttää, että ruuan hinta laskee huhtikuusta noin viisi prosenttia vuoden loppuun mennessä. Tuolloin ruuan hintojen vuosimuutos on miinusmerkkinen.

Tuottajahintojen ja maatalouden kustannusten laskun myötä kuluttajahinnat laskevat vuoden 2023 loppupuolella.

Ruuan hintojen vuosinousu alittaa koko indeksin vuosinousun elo–syyskuussa. Viljatuotteiden maailmanmarkkinahinnat ja Suomen maatalouden tuottajahinnat ovat olleet laskussa jo keväällä 2023. Viljan tuottajahintojen ja maatalouden kustannusten laskun myötä kuluttajahinnat laskevat vuoden 2023 loppupuolella. Viljan tuottajahintojen voimakaskaan lasku ei juuri näy leivän hinnassa, sillä viljan osuus leivän kuluttajahinnasta on vain muutamia prosentteja. Jauhojen ja makaronin hinnat tulevat laskemaan. Lihan, maidon ja kananmunien hinnat laskevat laskevien rehu- ja energiakustannusten myötä. Perunan hinta ei juuri muutu nykytasosta. Kahvin ja kalan kuluttajahinnat ovat myös lähellä nykytasoa.

Ruuan kuluttajahintoihin vaikuttaa tuottajahintojen lisäksi teollisuuden ja kaupan palkkakehitys sekä energian hintakehitys. Palkat nousevat tänä vuonna noin neljä prosenttia ja energian hinnat ovat laskussa. Varsinkin sähkön hinta laskee viime vuoden lopun huipputasosta.

Asuntolainojen korot ylläpitävät inflaatiota

Kansallista kuluttajahintaindeksiä pitää korkealla tasolla lähinnä asuntolainojen korkojen nousu. Asuntolainojen keskikorko on noussut vuoden 2023 alun alle yhdestä prosentista ylikolmeen prosenttiin. Loppuvuonna keskikorko lähenee neljää prosenttia. Tämän vuoden inflaatiosta kolmasosa johtuu korkojen noususta. Vuokrat ovat toistaiseksi hieman alle kahden prosentin vuosinousussa ja asuntojen hinnat neljän prosentin laskussa. Vuokrien nousu kiihtyy loppuvuotta kohti, kun taas asuntojen hintojen lasku syvenee entisestään.

Vuokrien nousu kiihtyy loppuvuotta kohti, kun taas asuntojen hintojen lasku syvenee entisestään.

Energian hinnat selvässä laskussa

Kevyen polttoöljyn, dieselin ja bensan hinnat olivat jo vuoden alussa halvempia kuin edellisenä vuotena. Polttoaineiden hinnat laskevat vielä jonkin verran vuoden loppua kohden ja niiden vuosimuutos pysyy selkeästi miinusmerkkisenä. Sähkön hinta tippuu tasaisesti ainakin marraskuuhun asti ja hintojen vuosimuutos painuu negatiiviseksi loppukesällä, viimeistään alkusyksystä. Loppuvuonna sähkön hintojen vuosimuutos on selkeästi miinusmerkkinen, jopa 20–30 prosenttia. Energian hinnat jäävät hintojen laskusta huolimatta korkealle tasolle.

Euroopan Keskuspankki on huolissaan inflaation leviämisestä energian ja ruuan hintojen ulkopuolelle, lähinnä palkkojen kiihtyvän nousun myötä. Kuluttajahintaindeksin pääryhmissä kalusteet, kulttuuri ja vapaa-aika sekä ravintolat ja hotellit. Hintojen nousun syynä tänä vuonna ovat olleet pääosin palkkojen nousu mutta myös yleisen hintakehityksen ”jälkimainingit”. Näiden ryhmien paino-osuus koko indeksistä on 22,5 prosenttia. Niiden hintakehitys ylitti kokonaisindeksin vasta tämän vuoden alussa.

Vaikka kuluttajahintaindeksin vuosimuutos laskee tuskaisen hitaasti, on loppuvuonna näköpiirissä maltillisen inflaation aika, mikä tyydyttää Euroopan Keskuspankkia. Ohjauskorkojen nousun aika on ohi viimeistään alkusyksyllä.

Useiden hyödykkeiden ja palvelujen hinnat ovat loppuvuonna edelleen historiallisesti korkealla tasolla, mutta niiden vuosimuutos on alhaisella tasolla ja näin inflaatio on matalalla. Tämä on niitä inflaatiomittauksen ihmeellisyyksiä. Positiivisen inflaatioennusteen uhkana on Ukrainan sodan mahdollinen kärjistyminen tai jokin muu maailmanpolitiikan yllätyksellinen tapahtuma. Kuluttajan kannalta ensi vuosi näyttää juuri nyt paremmalta kuin pari viimeistä vuotta, tulot kasvavat menoja nopeammin.

Blogikirjoitukset eivät ole Kuluttajaliiton virallisia tiedotteita, lausuntoja, julkilausumia tai kannanottoja. Blogit ovat yhteiskunnallisia keskustelunavauksia kirjoittajan esiin nostamista näkökulmista. Blogeissa julkaistaan myös vieraskynätekstejä.