Kompostointi ja bokashointi muuttaa arjen rutiinit ja vähentää hävikin

Ajattelen usein ruokajätteen kompostointia, koska se on minulle uusi asia.  Sekä lämpökompostori että bokashointiin tarvittavat välineet tulivat talouteemme vuoden 2022 juhannusviikolla.  Meidän lämpökompostorimme on nimeltään Bertta.  Bertalla oli alun pitäen, tehtaalta tullessaan,  tavallinen analoginen mittari etumuksessaan, mutta se vaihdettiin digitaaliseen sensoriin.  Bertta on näet etämonitoroitavan lämpökompostorin testikappale.  Monille lämpökompostori on ihan tuttu tuote, mutta samaa ei voi todeta bokashoinnista.  Bokashointi on tuontituote Japanista, jossa boka shi sanat tarkoittavat käynyttä eli fermentoitunutta eloperäistä ainetta. Kompostointiin ja bokashointiin kelpaa kaikki keittiössä syntyvä ruokajäte.  Bokashi-prosessi tarvitsee käynnistyäkseen ilmatiiviin astian eli kannellisen ämpärin sekä tietyt valitut mikrobit.  Bokashoinnin tuloksena syntyy muutaman välivaiheen kautta vahvaa kasvualustaa ja lannoitetta niin kukkien kuin hyötykasvien kasvattajille.  Kompostointi liittyy hyvin monen kotitarvepuutarhan hoitajan elämään.   

Ruokajätteen erilliskeräys konkretisoi ruokahävikin määrään 

Ajattelen usein ruokajätteen kompostointia, koska erottelen keittiössä biojätteen omaan keräysastiaan.  Ennen minulla ei ollut mitään käsitystä siitä kuinka paljon elintarvikejätettä meidän keittiössämme syntyy. Nyt tiedän.  Määrä on ihan samalla tasolla mitä suomalaiset tutkimukset ovat havainneet eli se on noin 50–60 kiloa vuodessa¹.  Meillä syntyy siis kuukaudessa ruokajätettä noin 5 kiloa.   Bokashi ämpäri täyttyy varmasti kahden kuukauden aikana.  Selvää on, että ruokajätteen erilliskeräys keittiössä konkretisoi taloudessa syntyvän ruokajätteen määrän ja tuo esille myös kuinka paljon ruoanlaitossa väistämättä syntyvien kuorijätteiden ja kahvinporojen lisäksi kodissamme menee myös ihan syömäkelpoista ruokaa hukkaan ruokahävikin muodossa.  Biojäteastian täyttyminen ja biojätteen jatkokäsittely laittaa miettimään miten ruokahävikin määrää voisi vähentää kotitaloudessa ja koko ruokajärjestelmässä.   ”Hyvin mietitty, on puoliksi tehty.” ja  ”Mitä mittaat, sitä johdat.”.  Näillä sanonnoilla on merkitystä myös ruokahävikin vähentämisen saralla.    

Ruokajätteen määrä päätetään jo ruokakaupassa 

Ajattelen usein ruokahävikin minimointia, kun käyn kaupassa ostamassa perheelle ruokaa. Mietin ruokatuotteiden määrää, pakkauskokoja ja esivalmistelua. Ostan mieluusti tuotteita pienissä erissä, vaikka niistä syntyisikin muovijätettä ja vaikka yksikköhinta olisi kalliimpi.   Perunat ostan melkein aina naturel eli multaisina ja kuorilla, sen sijaan että valitsisin pakastealtaasta teollisesti prosessoidun lohkoperunapussin.  Meidänkin kotitalouden ruokajätteen määrä päätetään jo ruokakaupassa.   Vaikka olisi kiva ruokkia myös lämpökompostoria ja bokashi ämpäriä,  on kuitenkin fiksumpaa ja eettisempää vähentää syntyvän ruokajätteen määrä minimiin.  Ruoka on liian arvokasta hukattavaksi.  

Kompostointi ja bokashointi pitää arvokkaat ravinteet kierrossa 

Ajattelen usein ruokajätteen kompostointia, koska se mahdollistaa ruokajätteen kierrätyksen uudeksi kasvualustaksi ja orgaaniseksi lannoitteeksi. Lisäarvona on, että ruokajätteen sisältämien ravinteiden kierrätys on välttämätöntä mullan terveyden näkökulmasta.   Kompostointi edistää terveellisen ja turvallisen ruoan tuotantoa. 

Lahti Living Lab tuuppasi kuluttajia kohti bokashointia   

Ajattelen usein ruokajätteen kompostointia yhdessä muiden kanssa. Lahti Living Lab on tarjonnut areenan, jossa olen voinut tutkia, testata ja tuupata uusia kompostointiin liittyviä teemoja muiden asiasta kiinnostuneiden ihmisten kanssa. Lahti Living Labia koordinoi Lappeenrannan teknillisen yliopiston Lahden yksikkö.  Lahti Living Lab toimi avoimena innovaatioympäristönä bokashi kokeilulle, johon osallistui 10 perhekuntaa Lahdesta.   Perheet testasivat bokashi-menetelmää noin 3 kuukauden testijaksolla.  Kokeilijat kommentoivat kokemuksiaan seuraavasti:  

”Bokashoinnin aloittamisen jälkeen välittömästi näytti tapahtuvan aivoissani jotain.  Sellaista, että ensinnäkin kiinnittää huomioita jätteen määrään, toisekseen miettii ruuanlaittotapaa, jotta siitä tulisi mahdollisimman vähän jätettä -koska niitä jämiä nyt ei vain enää heitetä sekajätteeseen kuten ennen, tämän teroitin teinillekin.”  Tiina 

”On ihanaa, kun biojätteet ei haise keittiössä, eikä niitä kerry odottamaan kompostiin vientiä useita kippoja tai kuppeja, vaan iltaisin voi vaan tyhjentää bokashiin kaikki, ja taas on tyhjä astia seuraavaa päivää varten!”- Satu 

”Hiilijalanjäljen pienentäjille – Multasäkkien siirtelyyn kyllästyneet autoilijatkin varmasti ilahtuisivat kun kevään puutarhatyöt pääsisi aloittamaan päästöttömästi ja bensaa tuhlaamatta, antamalla vanhojen istutusmultien uudistua. Bokashi-kompostoinnin multausvaiheessa fotosynteettiset bakteerit (rhodopseudomonas palustris) sitovat typpeä ja hiiltä, ja koko prosessin hiilipäästöt ovat huomattavasti tavallista kompostointiakin pienemmät. Multaamalla säästytään myös jätteiden kuljettamisesta syntyviltä kuluilta ja päästöiltä.” – Maaret 

”Yllättävän paljon multaa syntyy muutamasta sangollisesta. Kaiken kukkuraksi multa on vielä ravinteikasta. Innolla jään odottamaan tuottamani mullan siirtoa ensi keväänä lavakauluksiin.” – Sirkka Liisa 

Olen viimeisen vuoden aikana ajatellut niin paljon kompostointia, että uskon olevani nyt valmis siirtymään seuraavaan vaiheeseen eli rutiiniin.   Uskon että käyttäytymiseni ruokajätteen käsittelyn suhteen on pysyvästi muuttunut. Uskon, että ruokajätteen erilliskeräys ja kompostointi on minulle nyt ihan tavallista ja normaalia käyttäytymistä.   Uuden toimintamalliin käyttöönotto vaati,  minun tapauksessani,  asian perinpohjaista prosessointia vuoden ajan.   

Lahti Living Lab:n bokashi -kokeilu toteutettiin vuonna 2022.  Kokeilu on osa kansainvälistä ja laaja Cities2030 hanketta (no. 101000640, www.cities2030.eu). Cities2030 hankkeen rahoittaa Euroopan komissio Horizon 2020 -ohjelmasta.   Hankkeessa innovoidaan parannuksia, parempia käytänteitä, uusia toimintamalleja ja tuote- sekä palveluinnovaatioita.  Tavoitteena on muuttaa kaupunkiseutujen ruokajärjestelmää kestävämmäksi.  Lisätietoa löydät tästä linkistä.

Hävikkifoorumi-hanke (2020–2023) toteutetaan yhdessä upean kumppanijoukon kanssa. Mukana ovat Luonnonvarakeskus Luke, Motiva, Marttaliitto ry, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry, Päivittäistavarakauppa ry ja Valintamuotoilijat. Hankkeessa on mukana myös Kuluttaja-lehti, joka järjestää valtakunnallisen Hävikkiviikon osana hanketta. Pitkäjänteisen yhteistyön ja kehittämisen mahdollistaa maa- ja metsätalousministeriöltä saatu kolmivuotinen rahoitus. Lisätietoa kuluttajaliitto.fi/havikkifoorumi 

Blogikirjoitukset eivät ole Kuluttajaliiton virallisia tiedotteita, lausuntoja, julkilausumia tai kannanottoja. Blogit ovat yhteiskunnallisia keskustelunavauksia kirjoittajan esiin nostamista näkökulmista. Blogeissa julkaistaan myös vieraskynätekstejä.