Unohtuiko kuluttaja ruoan hintakeskustelusta?

Julkisessa keskustelussa tuottajat ja teollisuus vaativat kauppaa siirtämään kustannusten nousut kuluttajahintoihin ja kauppa valittaa omien kustannustensa nousua. Onko keskustelusta unohtunut kuluttaja, eli koko homman lopullinen maksaja? Mitä keinoja kuluttajalla on selvittää, ovatko ruoan hinnankorotukset varmasti perusteltuja ja voiko vaarana olla, että inflaatiopuheissa jää ”levy päälle”?

Ruoan hinnat yllättivät jälleen. Sen on varmasti jokainen huomannut arjessaan. Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hintojen muutos (16,3 %) on ollut yleistä inflaatiokehitystä (8,8 %) huomattavasti rivakampaa¹. Kun ruokakorin kustannukset lisätään muiden kulutusmenojen, kuten suurimman menoerän asumisen kasvuun, on kuluttajan talous paljon tiukemmalla kuin vuosi sitten. Kaikilla ei ole asuntolainaa tai autoa, mutta kaikkien täytyy syödä. Erityisen kipeästi ruoan hinnan nousu osuu pienituloisiin kotitalouksiin, joiden selviytymisvara arjessa on jo entuudestaan hyvin pieni.

Moni on jo joutunut sopeuttamaan kulutustaan ja kääntynyt edullisempien vaihtoehtojen puoleen. Etsitään punalaputettuja aletuotteita, kumarrutaan alahyllylle etsimään kaupan omia, edullisempia tuotemerkkejä, vertaillaan kilohintoja ja oman ostoskorin hintaa. Vaihdetaan ehkä kauppaa. Inflaatio ei koettele kaikkia kuluttajia samalla tavalla. Erilaisten ostoskorien sisältöä se nakertaa eri tavalla. Jotkin tuotteet ovat kallistuneet huimasti toisia enemmän. Kahvi ja tuore kala nousevat usein esimerkeiksi.

Kuluttajien mielessä alkoi herätä epäilys.

Kuinka kauan tätä sitten jatkuu, moni kysyy. Helmikuussa ruoan inflaatio kiihtyi edelleen. Tuottajahintojen kiivain nousu on kuitenkin jo rauhoittunut ja koko ruokaketjun logistiikan kustannukset ovat selvästi alemmat kuin vuosi sitten. Kuluttaja voisi siis kohta jo odottaa helpotusta ruoan hintoihin kustannuspaineiden ollessa vähenemään päin. Tammi–helmikuun kuukausinousu oli kuitenkin monissa elintarvikkeiden pääryhmissä vielä useita prosentteja. Se on paljon yhdeksi kuukaudeksi.

Markkina reagoi kenties hitaasti, mutta kuluttajien mielessä alkoi herätä epäilys. Kauppaketjujen hyvistä tuloksista kerrotaan samaan aikaan, kun kuluttajahintojen nousu saavuttaa jälleen uusia ennätyksiä. Onko ruoan hintojen nousulle oikeat perusteet, Kuluttajaliitoltakin kysellään. Ettei vain joukossa olisi tahoja, jotka nostavat hintojaan ”koska kaikki muutkin”, saattaa joku rohkelikko epäillä.

Miten voimme varmistaa, ettei hintoja koroteta keinotekoisesti inflaation varjolla?

Uutiset yritysten hyvästä tuloskehityksestä tässä tilanteessa tuntuvat kuluttajista epäreiluilta. Miten voimme varmistaa, ettei hintoja koroteta keinotekoisesti inflaation varjolla? Kuluttajan on vaikeaa saada asiaan selkoa. Talouslukuja on hankala arvioida ulkopuolelta, sillä ne eivät ole läpinäkyviä. Esimerkiksi kansalaisjärjestön mahdollisuudet selvittää asiaa ovat hyvin rajallisia.

Kun ketjussa on kustannuspaineita, voi kyseeseen tulla myös houkutus muokata kuluttajalle tarjottava lopputuote hieman erilaiseksi kuin ennen, kuitenkin samaan hintaan. Vaivihkaa voidaan pienentää sisältöä tai muuttaa ainesosia valmistuskuluiltaan edullisemmaksi. Ilmiötä kutsutaan shrinkflaatioksi. Se ei ole laitonta, mutta kuluttajan kannalta se on harhaanjohtavaa ja omiaan lisäämään kuluttajan epäluottamusta.

Tarvittaessa tulee varmistaa, ettei tilanteesta hyödytä kuluttajan edun kustannuksella.

Mitä ruoan hinnalle nyt tapahtuu, on kysymysmerkki. Elintarvikkeiden kuluttajahintojen nousupaineiden pitäisi kuitenkin olla tasaantumaan päin, mikäli suuria muutoksia ei tapahdu. Jos nousu edelleen jatkuu, on perusteltua selvittää syyt tämän taustalla. Katse kääntyy niihin viranomaisiin, joilla on laajat tiedonsaantioikeudet. Tarvittaessa tulee varmistaa, ettei tilanteesta hyödytä kuluttajan edun kustannuksella.

¹Kuluttajahintaindeksi [verkkojulkaisu]. Helsinki: Tilastokeskus [Viitattu: 16.3.2023].

Blogikirjoitukset eivät ole Kuluttajaliiton virallisia tiedotteita, lausuntoja, julkilausumia tai kannanottoja. Blogit ovat yhteiskunnallisia keskustelunavauksia kirjoittajan esiin nostamista näkökulmista. Blogeissa julkaistaan myös vieraskynätekstejä.