Useimmista julkisista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista veloitetaan asiakkaalta asiakasmaksu. Kun asiakasmaksuja tarkastellaan tilastojen valossa, maksut aiheuttavat monille ihmisille ahdinkoa. Lähes puoli miljoonaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksua oli ulosotossa vuonna 2022. Vuosittaisten ulosoton asiakasmaksujen määrä on tuplaantunut viimeisimmän vuosikymmenen aikana. Onkin välttämätöntä jatkaa asiakasmaksulain uudistustyötä seuraavalla hallituskaudella, jotta asiakasmaksut eivät vaaranna asiakkaan toimeentuloa tai viivästytä hoitoon hakeutumista. 

Asiakasmaksuilla ajatellaan olevan monia tehtäviä: ne ovat esimerkiksi yksi palveluiden rahoituskanava ja maksut myös suuntaavat palvelun käyttöä. Riippuu vastaajasta, koetaanko terveydenhuollon asiakasmaksut hyvänä vai huonona asiana. Asiakasmaksuista säädetään asiakasmaksulaissa, johon tehtiin tällä hallituskaudella osittaisuudistus. 

Valitettavasti osittainen uudistus korjasi vain eräitä asiakasmaksuihin liittyviä epäkohtia. Keskeinen lain uudistustarve liittyy asiakasmaksulain 11 §:ään, jossa säädetään asiakasmaksujen alentamisesta niissä tilanteissa, kun asiakkaan toimeentulo vaarantuu maksun vuoksi. Pykälä jättää terveydenhuollon tasasuuruiset maksut (eli suurimman osan terveydenhuollon maksuista) alentamisvelvoitteen ulkopuolelle, eikä lakiuudistuksessa pykälään tehdyt muutokset korjanneet tätä epäkohtaa. Esimerkiksi sairaalamaksut ovat terveydenhuollon tasasuuruisia maksuja. 

Hyvinvointialue voi halutessaan tehdä päätöksen siitä, että se alentaa myös terveydenhuollon tasasuuruisia maksuja, mutta sen ei ole asiakasmaksulain nojalla pakko niin tehdä. Vapaavalintaisuuden seurauksena vain harva hyvinvointialue on tehnyt päätöksen terveydenhuollon tasamaksujen alentamisesta ja useiden hyvinvointialueiden nettisivuilla on seuraava teksti jossain muodossa: Terveydenhuollon tasasuuruisten maksujen alentamismenettelystä luovutaan, koska asiakasmaksulain 11 § ei velvoita hyvinvointialuetta niitä alentamaan. 

Terveydenhuollon tasamaksujen jättämistä alentamisvelvoitteen ulkopuolelle perustellaan ajoittain sillä, että terveydenhuollon tasasuuruiset maksut sisältyvät terveydenhuollon maksukattoon. Tästä päästäänkin seuraaviin asiakasmaksulain uudistustarpeisiin. Suomessahan julkisen terveydenhuollon maksuissa on kalenterivuosittainen enimmäismäärä, jonka asiakas joutuu korkeintaan maksamaan asiakasmaksuja (tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta) ja tätä kutsutaan terveydenhuollon maksukatoksi. 

Alkuvuosi on monisairaalle taloudellisesti todella haastavaa aikaa.

Terveydenhuollon maksukatto nollaantuu vuodenvaihteessa muiden maksukattojen tavoin, minkä takia alkuvuosi on monisairaalle taloudellisesti todella haastavaa aikaa. Asiakas joutuu myös itse seuraamaan maksukaton kertymistä, mikä ei ole kaikille ihmisille mahdollista. Lisäksi viimeisimpänä, mutta ei vähäisimpänä nostaisin esiin, että terveydenhuollon maksukatto ei suojaa asiakasta täysin tasasuuruisilta maksuilta. Asiakas joutuu esimerkiksi maksamaan sairaalapäivistä hoitopäiväkohtaisen asiakasmaksun, vaikka maksukatto olisikin täynnä. 

Asiakasta tulisi siis suojella asiakasmaksuihin liittyviltä taloudellisilta haasteilta nykyistä paremmin ja asiakasmaksulakia päivittää. Juridisesti edellä mainitut lakimuutokset ovat varsin pieniä ja esimerkiksi terveydenhuollon tasamaksujen alentamisvelvoitteen lisääminen asiakasmaksulakiin olisi melko helppoa.  

Asiakasmaksujen karhuaminen ulosotossa on inhimillisesti kestämätöntä ja yhteiskunnalle kallista.

Asiakasmaksujen karhuaminen ulosotossa on inhimillisesti kestämätöntä ja yhteiskunnalle kallista. Perustuslakikin edellyttää, että asiakasmaksut eivät saa aiheuttaa sitä, että ihmiset joutuvat turvautumaan toimeentulotukeen maksujen takia tai etteivät palvelut siirry niitä tarvitsevien ulottumattomiin. Niin kuitenkin tapahtuu, ja siksi asiakasmaksulain uudistustyötä tulee jatkaa seuraavalla hallituskaudella. 

Juuri lukemasi teksti oli yksi Kuluttajaliiton vaalitavoitteista. Tutustu kaikkiin tavoitteisiimme seuraavalle hallituskaudelle.

Blogikirjoitukset eivät ole Kuluttajaliiton virallisia tiedotteita, lausuntoja, julkilausumia tai kannanottoja. Blogit ovat yhteiskunnallisia keskustelunavauksia kirjoittajan esiin nostamista näkökulmista. Blogeissa julkaistaan myös vieraskynätekstejä.

Julia Lumijärvi

Juristi (sote)