Kulunut talvi on jakanut kuluttajat voittajiin ja häviäjiin riippuen siitä, minkälainen sähkösopimus kotitaloudella on. Joidenkin arkea sähkön hankalasti ennustettavat ja villinä vaihdelleet hinnat eivät koskettaneet henkilökohtaisesti lainkaan. Toisilla kuukausittaiset menot saattoivat nousta satoja tai jopa tuhansia euroja. Hintapiikin aikana monet kuluttajat sitoutuivat nyt kalliiksi osoittautuneisiin määräaikaisiin sähkösopimuksiin, joista myös eduskunnan talousvaliokunta on ilmaissut huolensa. Mikä on kuluttajan vastuu omista valinnoistaan ja mitä siitä voi seurata?
On selvää, että sähkön korkea hinta koettelee eri tavoin kotitaloutta kerrostalokaksiossa, kuin vaikkapa sähkölämmitteisessä omakotitalossa asuvia. On myös helppoa todeta, että jokainen on valinnut asuinpaikkansa ja lämmitysmuotonsa itse. Sähkökriisi tuli kuitenkin yllättäen ja kotitalouden kuukausittaiset menot saattoivat hetkessä nousta jopa useita satoja euroja. Harvalla on tällaista maksuvaraa. Päinvastoin esimerkiksi Kuluttajaliiton selvityksessä liki puolet vastaajista ilmoitti taloutensa liikkumavaran olevan joko ei mitään tai korkeintaan sata euroa kuukaudessa.
Kyse voittajissa ja häviäjissä on pitkälti siis siitä, millainen sähkösopimus kotitaloudella oli. Ne, joilla oli voimassa oleva määräaikainen edullinen sopimus, kuuluivat talven voittajaporukkaan. Tuolloin yhteiskunnallisessa keskustelussa muuten väläyteltiin ideaa siitä, pitäisikö näihin edullisiin sopimuksiin puuttua yhteisen edun nimissä, jotta sähkön myyntiyhtiöt eivät ajaudu kohtuuttomiin ongelmiin. Ajatus ei kuitenkaan johtanut toimiin.
Vetoaminen yksilön vastuuseen täysin epätavanomaisessa tilanteessa, jossa suuremman linjan valinnat on tehty aikoja sitten, ei johda kovin ratkaisukeskeiselle polulle. Kyse on siitä, että kotitaloudet autetaan riittävin toimin äkillisen ja yllättävän ajan yli mahdollisimman vähin vaurioin. Siksi jo päätetyt tukikeinot tulevat tarpeeseen, vaikkakaan täydellisiä malleja ne eivät vielä ole (lue lisää).
Oma kokonaisuutensa ovat talvikauden aikana solmitut pitkät määräaikaiset, kiinteähintaiset sopimukset. Sähkönenergian hinnannousu jatkui viime kesästä lähtien kiivaana, eikä nousulle näkynyt loppua. Kukaan ei tiennyt kuinka korkeaksi hinnat lopulta nousisivat ja moni kuluttaja koki epätoivoa ajatellessaan tulevan talven sähkölaskuja. Määräaikaiseen sopimukseen sitoutuminen saattoi tuolloin pahimman hintapiikin aikaan vaikuttaa hyvältä vaihtoehdolta.
Nyt hinnat ovat tulleet alas huippulukemista ja nämä määräaikaiset sopimukset vaikuttavat nykyhintojen valossa kalliilta. Sopimus on sopimus ja ehdoista tulee pitää kiinni. Vapaaehtoisissa toimissa kyse on kuitenkin inhimillisestä asenteesta. Kyse on siitä joukosta, jolle epätoivoiselta tuntuneessa tilanteessa tehty ratkaisu aiheuttaa nyt taloudellista ahdinkoa ja maksukyky on vaarassa loppua. Maksukyvytön asiakas ei ole yrityksellekään hyvä asiakas.
Myös eduskunnan talousvaliokunta on ilmaissut huolensa kalliin hinnan aikana solmittuihin määräaikaisiin sopimuksiin liittyen. Asia koskettaa valiokunnan saamien tietojen mukaan noin 130 000 kotitaloutta. Ongelmiin voidaan hakea ratkaisuja muun muassa yritysten omin toimenpitein, voimassa olevan lainsäädännön soveltamisen kautta tai lainsäädäntömuutoksin.
Suomessa on jo lähes 400 000 henkilöä, jolla on maksuhäiriömerkintä ja noin puoli miljoonaa kuluttajaa on vuosittain ulosoton piirissä. Määrää ei kannata kasvattaa tilanteessa, jossa keinoja on vapaaehtoisin toimin vielä löydettävissä.
Blogikirjoitukset eivät ole Kuluttajaliiton virallisia tiedotteita, lausuntoja, julkilausumia tai kannanottoja. Blogit ovat yhteiskunnallisia keskustelunavauksia kirjoittajan esiin nostamista näkökulmista. Blogeissa julkaistaan myös vieraskynätekstejä.
Paula Pessi
VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ, VARAPÄÄSIHTEERI
