TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ
kirjaamo.tem@gov.fi.

KULUTTAJALIITON KIRJALLINEN LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ TAKAUTUVASTI
MAKSETTAVASTA SÄHKÖHYVITYKSESTÄ SEKÄ SÄHKÖLASKUJEN MAKSUAIKOJEN PIDENNYKSESTÄ

VN/18035/2022

Kuluttajaliitto ry kiittää mahdollisuudesta lausua ja kirjallisena lausuntonaan liitto toteaa seuraavaa:

Pidämme lakiesityksien tarkoitusta eli tukea kuluttajia poikkeuksellisen korkeiden sähkön hintojen
aiheuttamassa haastavassa taloudellisessa tilanteessa tarpeellisena ja välttämättömänä.

Tästä esitetystä tukikokonaisuudesta puuttuu kuitenkin erillinen tukimalli niille asunto-osakeyhtiöille,
joiden lämmitys perustuu sähköön ja joiden lämmitykseen käytettävän sähkön kustannuksista vastaa
asunto-osakeyhtiö. Näille asunto-osakeyhtiöille on kuitenkin valmisteilla oma erillinen tukimalli ja
katsomme, että tällä voitaneen jossain määrin vähentää sähköhyvityksen ns. väliinputoajien määrää.
Esitämme, että asunto-osakeyhtiöiden tukimallia koskevaa lakiesitystä tulee valmistella pikaisella
aikataululla.

Seuraavassa esitämme huomiomme hallituksen esityksen sisältämiin lakiesityksiin.

LAKI TAKAUTUVASTI MAKSETTAVASTA SÄHKÖHYVITYKSESTÄ

Hyvityksen määrästä

Esityksessä todetaan, että ehdotetun tuen kohdennusta pyritään parantamaan rajaamalla alle 10
snt/kWh sähkönenergian myyntisopimukset tuen maksamisen ulkopuolelle, sekä 90 euron
kuukausittaisella omavastuuosuudella ja 700 euron laskennallisella kuukausittaisella tukikatolla. Tällöin
aivan pienimmät laskut eivät tulisi tuen piiriin ja toisaalta katon avulla rajattaisiin pois suuret hyvitykset.
Tukiosuuden valinnalla voidaan säätää tuen kokonaismäärä halutuksi. Tukiosuudeksi esitetään 50
prosenttia sähköenergialaskusta.

Mielestämme hyvityksen kohdentaminen on sinänsä oikeutettua ja perusteltua. Valitut euromäärät ja
raja-arvot ovat lähtökohtaisesti poliittisia päätöksiä ja valinnoilla vaikutetaan suuresti siihen, mitkä
kotitaloudet voivat saada hyvitystä ja kuinka paljon. Norjassa alaraja on asetettu n. 6,8 snt/kWh eli
jonkin verran alemmas kuin nyt lakiesityksessä esitetty 10 snt/kWh. Norjassa hyvitetään 90 %
sähköenergialaskusta, kun taas lakiehdotus lähtee 50 % hyvityksestä. Lisäksi lakiesityksessä on
omavastuuosuudella ja hyvityksen maksimimäärällä rajoitettu hyvityksen suuruutta. Kuluttajaliitto
pitää esitettyjä raja-arvoja aivan vähimmäistasona hyvityksen toteutukselle, jotta mahdollisimman
moni tukea tarvitseva kotitalous voi saada hyvitystä. Jatkovalmistelussa voitaisiin vielä pohtia, ovatko
nämä rajaukset kaikilta osin tarpeellisia vai voitaisiinko esimerkiksi hyvityksen prosenttimäärää nostaa
lähemmäs Norjan mallia.

Joka tapauksessa, kun tarkoituksena on rajata tietynhintaiset myyntisopimukset tuen maksamisen
ulkopuolelle, olisi mielestämme tärkeää täsmentää laissa, onko tämä myyntisopimushinta
arvolisäverolla tai ilman. Mikäli arvolisäverollinen hinta ratkaisee, olisi tarpeen määritellä, onko se 24
% arvolisäverolla tai arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta johtuva 10 %. Jollain saattaa olla
arvolisäverollinen 24 % hinta 10,40 snt/kWh, mutta määräaikaisen arvolisäverolainmuutoksen takia,
hinta jää alle 10 snt/kWh ajalla 1.12.2022-30.4.2023.

Lisäksi haluamme kiinnittää huomiota siihen, että riippumatta siitä mihin myyntisopimushintaan
päätetään raja vetää, on tämä raja tietyllä tavalla keinotekoinen ja perustuu ainoastaan poliittiseen
päätöksentekoon. Tällä poliittisella päätöksenteolla ja valinnalla vaikutetaan suuresti siihen, mitkä
kotitaloudet voivat saada hyvitystä ja ratkaisu väistämättä asettaa kuluttajat eriarvoiseen asemaan
sähkömyyntisopimuksen hinnasta johtuen. Sama koskee muitakin esitettyjä rajauksia: esimerkiksi
mikäli kuluttajalla on tammi-helmikuun vaihteeseen asti edullinen sähkösopimus ja helmikuun alusta
erittäin korkeahintainen sopimus, voi kuluttaja jäädä kertakorvauksen ulkopuolelle. Tämä voidaan
kokea epäoikeudenmukaisena.

Pörssisähkösopimusten kuuluminen tuen piiriin on kirjattu hallituksen esityksen perusteluteksteihin,
mutta nähdäksemme tämä ei käy ilmi pykälätekstistä, johon se olisi syytä saada myös näkyviin.

Hyvityksen maksaminen ja laskeminen

Katsomme että takautuvasti maksettavan hyvityksen tulee olla automaattinen eikä hyvitys saa
edellyttää hakemusta. Näin myös esityksessä esitetään, että hyvitys päänsääntöisesti olisi. Kuluttajien
näkökulmasta monista erilaisista tukielementeistä koostuva kokonaisuus on hankala hahmottaa ja
vaarana on, että sellaiset tukielementit, jotka edellyttävät erillistä hakemista ja ovat vaikeaselkoisia
jäävät käyttämättä, vaikka tarve ja peruste niiden saamiselle olisikin monilla olemassa.

Esityksen mukaan sähköhyvitys tulisi maksaa kuluttajille sähköyhtiöiden toimesta hyvityksinä
sähkölaskulla. Asian käsittelyssä noudatetaan hallinnon yleislakeja ja hyvitystä käsittelevät toimivat
virkavastuulla. Mikäli sähköyhtiö laiminlyö velvollisuutensa voi Energiavirasto sähkö- ja
maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetun lain (590/2013) nojalla velvoittaa yhtiön täyttämään
kyseisen velvoitteen taikka määrätä seuraamusmaksun. Lakiesityksessä esitetään lisäksi, että oikaisua
haetaan hallintolain mukaisella oikaisulla. Esitettyä ratkaisua voitaneen pitää poikkeuksellisena ja
jatkovalmistellussa on selvennettävä, miten hallintolainsäädäntö soveltuu yksityisen sähköyhtiön
toimintaan. Olennaista kuluttajan näkökulmasta on, että kaikissa tapauksissa turvataan tehokkaan
oikeussuojan toteutuminen niissä tilanteissa, joissa hyvitys on laskettu väärin tai sitä ei olla tehty
laisinkaan, vaikka perusteet sen tekemiselle olisivat olemassa.

Koska hyvitys lasketaan sähköyhtiöiden toimesta, tulee varmistaa, että laki on sen verran täsmällinen
ja selvä, ettei synny riskiä siitä, että sähköyhtiöt tulkitsevat hyvityksen määräytymisperusteet eri
tavalla. Tässä kohtaa kiinnitimme huomiota siihen, että sähköenergialasku määritellään tarkasti
esityksessä, mutta 4 § käytetään termejä kuin ”asiakaskohtainen sähköhinta”, ”tammikuun hinta” ja
”tammikuun sähköhinta”. Oletamme, että kaikilla näillä tarkoitetaan sähköenergialaskua, mutta se ei
yksiselitteisesti ilmene esityksestä. Lakiin ei saa jäädä mitään sellaista eikä sellaisia sananmuotoja, jotka
ovat omiaan aiheuttamaan sen, että eri sähköyhtiöiden välillä saattaa syntyä eri tulkintoja ja käytäntöjä
siitä, miten hyvitys lasketaan koska tämä asettaisi eri sähköyhtiöiden asiakkaat eriarvoiseen asemaan.

Esityksessä on pyritty huomioimaan ne tilanteet, jossa sähkönmyyjä vaihtuu. Esityksessä on todettu,
että tämä tuo haasteen ehdotetun hyvityksen maksamiseen asiakkaille, sillä tuen
määräytymisajankohdan aikainen myyjä ei ole enää sopimussuhteessa asiakkaaseen eikä tukea voida
huomioida tulevalla laskulla. Tästä johtuen esitetään, että kukin myyjä tekisi laskuhyvityksen tai
palautuksen siltä osin, kun asiakkaalla on ollut voimassa sähkösopimus hyvityksen
määräytymisajanjaksolla kyseisen yhtiön kanssa.

Mielestämme esityksestä kuitenkin puuttuu selvitys siitä, miten uusi sähköyhtiö laskee hyvityksen
määrän. Mikäli sähköyhtiö on vaihtunut vuodenvaihteessa 2022-2023 on selvää, että vuoden 2022
sähköyhtiö siltä osin tekee palautuksen, mutta miten 2023 sähköyhtiö laskee hyvityksen kun toinen erä
perustuisi marraskuun ja joulukuun asiakaskohtaiseen sähköenergian kulutusmääriin kerrottuna
tammikuun aikaisella hinnalla. Näitä tietoja vuoden 2023 sähköyhtiöllä ei ole. Mistä ja miten vuoden
2023 sähköyhtiö saa tietoonsa marraskuun ja joulukuun asiakaskohtainensähköenergian
kulutusmäärän pitäen mielessä, että kyseessä on asiakkaan henkilötieto, jää epäselväksi esityksessä ja
tätä tulee jatkovalmistelussa selventää.

Lakiesityksessä esitetään, että hyvitykset tulisi huomioida maaliskuun laskutuksessa ja sitä seuraavassa
laskutuksessa (eli kahdessa erässä). Lakiesityksessä esitetään, että hyvitykset tulisi huomioida
maaliskuun laskutuksessa ja sitä seuraavassa laskutuksessa (eli kahdessa erässä). Olemme erittäin
huolissamme siitä, saavatko sähköyhtiöt tehtyä tarvittavat toimet annetussa aikataulussa, koska
hyvitysten laskeminen tulee vaatimaan sähköyhtiöiltä merkittäviä järjestelmäuudistuksia. Esityksessä
on lähdetty siitä, että tuen toteutustapa on yksinkertainen, mutta mielestämme tämä oletus on ainakin
osin virheellinen. Tämä tukien maksatukseen liittyvä viivästymisen mahdollisuus tulee huomioida
laissa sähkölaskujen maksuajan pidentämisessä.

Koska sähköhyvityksen määrääminen ei mielestämme ole niin yksinkertainen, kuin on esitetty,
katsomme, että kun hyvitys suoritetaan, tulee kuluttajalle esittää tarkka laskelma siitä, miten hyvitys
on laskettu. Lakiesityksessä esitetään nyt ainoastaan, että hyvitys tulee olla nähtävillä laskun
erittelyssä. Tätä tulisi täsmentää niin, että hyvitystä koskeva laskelma tulisi olla kuluttajan nähtävillä
laskun erittelyssä. Laskelmasta kuluttaja voi tarkistaa pitääkö se paikkansa ja tarvittaessa hakea
oikaisua hyvityksen määrään. Kuluttajalle pitää olla selvät ohjeet, miten voi vaatia oikaisua, mikäli
laskelmassa on virhe.

Vaikkakin takautuvasti maksettava hyvitys pääsääntöisesti tulee olemaan automaattinen tuo
sähköyhtiön vaihtotilanteet haastetta kuvioon. Mikäli asiakas vaihtaa sähköyhtiönsä hyvityksen
määräytymiskuukausien aikana tai hyvityksen määräytymisen ja maksatuksen välisenä tulee
lakiesityksen mukaan näissä tilanteissa vanha myyjä osaltaan tehdä palautus asiakkaan pyynnöstä
asiakkaan ilmoittamalle tilinumerolle tai korjattava vastaavasti vielä avoinna olevaa laskua.
Nähdäksemme näin ei pitäisi olla vaan hyvitys tulisi laskea automaattisesti ja yhtiön olla oma-aloitteisesti
yhteydessä asiakkaaseen tarvittavien tilitietojen saamiseksi.

LAKI SÄHKÖLASKUJEN MAKSUAJAN PIDENTÄMISESTÄ JA SÄHKÖYHTIÖIDEN MAKSUVALMIUDEN
TUKEMISESTA

Lakiesityksessä esitetään maksuaikoihin pidennystä asiakkaan pyynnöstä kuluttaja-asiakkaiden osalta
enintään 120 päiväksi laskun alkuperäisestä eräpäivästä. Maksuaikapidennys on esityksessä rajattu
kuitenkin vain 50 %:iin sähköenergialaskusta. Huomioiden etenkin edellä toteutuksen aikataulusta
sanottu huoli, tulisi maksuaikapidennyksen nähdäksemme koskea koko sähkölaskua asiakkaan näin
pyytäessä.