Suomalaiset tuottavat yhä enemmän jätettä ja jätemäärän kasvu on jatkunut useita vuosia peräkkäin.  Myös jätteen kierrätyksen suhteen olemme verrattain kaukana EU:ssa asetetuista kierrätystavoitteista. Vaikka Suomi tunnetaan kierrätyksen mallimaana, tilastojen valossa petrattavaa on. Täysin jätteetön elämä on kulutusyhteiskunnassa mahdoton tavoite, mutta jätteen määrän vähentämiseen pyrkiviä kuluttajia on maailmassa kansanliikkeeksi asti. Kyseessä on Zero waste -ajattelu, jota edistää Suomessa Zero Waste Finland ry.  Haastattelin yhdistyksen puheenjohtajaa Kai Lovea, joka kertoi vinkkejä, miten omassa arjessa voi pyrkiä jätteettömyyteen. Keskustelimme myös siitä, miksi ruoka on erityinen haaste zero waste -elämäntavassa.

Jätteen määrä Suomessa

Tilastojen mukaan suomalaisten tuottama jätemäärä on jatkanut kasvuaan useita vuosia peräkkäin. Yhdyskuntajätettä, eli kotitalouksissa syntynyttä sekä siihen rinnastettavaa jätettä tuotannossa, erityisesti palvelualoilla, muodostui vuonna 2020 yhteensä noin 3,3 miljoonaa tonnia. Se tarkoittaa noin 596 kiloa jätettä asukasta kohden laskettuna.1

Tulokset eivät ole mairittelevia kansainvälisesti verrattuna, sillä Tilastokeskuksen mukaan suomalainen tuottaa noin 90 kiloa enemmän yhdyskuntajätettä vuodessa kuin kansalaiset EU:ssa keskimäärin. Suomessa jätemäärä on kasvanut peräti sadalla kilolla asukasta kohden vuosien 2005–2020 aikana. Kehitys on päinvastainen muihin EU-maihin verrattuna.2 Jätteen määrän kasvun viime vuosina arvellaan johtuvan esimerkiksi koronapandemiasta ja verkkokaupan voimakkaasta yleistymisestä, jotka yhdessä ovat lisänneet pakkausten ja kertakäyttöisten tuotteiden käyttöä. 3

Zero waste ohjaa jätteettömyyteen ja yksinkertaisempaan elämään

Zero waste on ajattelutapa, joka kannustaa vähentämään jätettä ja tavoittelemaan elämäntapaa, josta jätettä ei synny. Jätteellä tarkoitetaan kaikkea, mitä ei voi kierrättää, ja joka päätyy lopulta poltettavaksi eli sekajätettä ja energiajätettä.

Elämäntavassa on kyse pohjimmiltaan elämän yksinkertaistamisesta sekä kohtuukulutuksesta. Tarkoitus ei ole luopua asioista, jotka ovat tarpeellisia ja hyödyllisiä, vaan käyttää niitä loppuun asti.

Zero waste -ajattelua toteutetaan viiden K:n säännön mukaan: Kieltäydy, Karsi, Käytä uudelleen, Kierrätä ja Kompostoi.

Elämäntavan keskeisin ohjenuora on turhista hankinnoista kieltäytyminen. Kysy itseltäsi onko kyseessä todellinen tarve vai halu? Kun nämä osaa erottaa toisistaan niin kieltäytyminen turhan ostamisesta helpottuu.  Jos kuluttamisesta ei voi kieltäytyä, pyri edes karsimaan. Karsimisen jälkeen keskeistä on käyttää asioita ja tavaroita, joita omistaa mahdollisimman pitkään. Nykyisen kierrätyskeskeisen ajattelumallin sijaan zero wastessa kierrättämisen vuoro tulee vasta kieltäytymisen, karsimisen ja uudelleenkäytön jälkeen.

Kaikkea ei kannata lähteä tekemään kerralla. Voi aloittaa pienistä valinnoista, kuten kieltäytyä kertakäyttöisistä muovipulloista ja muovikasseista.

Zero waste elämäntapa on ollut itselle luontevaa, sillä esimerkiksi säästeliäisyys ja käytettyjen tavaroiden ostaminen, tavaroiden korjaaminen, tuunaaminen, ompeleminen ja parsiminen ovat itselle jo lapsuudenkodista opittuja taitoja, joista olen kiitollinen.

Ruokahävikin näkökulmasta zero waste on kinkkinen

Orjallinen jätteettömyyteen pyrkiminen ei aina ole paras ratkaisu kaikkien kulutusvalintojen kokonaiskestävyyden kannalta. Näin on esimerkiksi elintarvikkeiden kohdalla. Hukattu ruoka on suurempi ongelma kuin elintarvikkeen pakkauksen tuotannon aiheuttamat ympäristövaikutukset. Elintarvikkeiden kohdalla päätavoitteen ei tulisikaan olla kaiken pakkausmateriaalin välttäminen, sillä pakkauksen tärkein tehtävä on suojata ja pidentää ruoan säilyvyyttä.

Myös Loven mukaan zero wasten noudattaminen elintarvikkeiden osalta on haaste. Suomessa myymälät, joista voisi ostaa keskitetysti pakkaamattomia elintarvikkeita eivät ole menestyneet. Loven mukaan kuluttajan ei kannatakaan stressata liikaa elintarvikkeiden ruokapakkauksia, vaan keskittyä kuluttamisen osa-alueisiin, joihin pystyy paremmin vaikuttamaan.  

Vaikka suuremmalla mittakaavalla mitattuna yksittäisen kuluttajan jätemäärällä ei ole suurta merkitystä, pienistä puroista se iso jokikin muodostuu. Zero waste periaatteiden noudattamien ja omien arvojen mukaan eläminen on voimaannuttavaa ja vähentää ilmastoahdistusta, kun konkreettisesti tekee sen mihin omassa ympäristössään pystyy vaikuttamaan.

Tilastojen valossa jokaisen meidän panostuksellamme on merkitystä, kun pyritään kiertotalouden tavoitteisiin. Kuluttajina voimme olla kohtuullistamassa omaa kulutustamme, sekä olla vaikuttamassa jätteen määrän vähentämiseksi niissä organisaatioissa, joissa vaikutamme. Kuluttajina voimme olla myös lisäämässä kysyntää tuotteille, jotka ovat kestäviä, laadukkaita ja korjattavissa, sekä vaatia tuotteita, joiden valmistus on toteutettu eettisesti ja ympäristöä vaalien.

Kestävin kulutusvalinta on aina päätös olla ostamatta, ja sen sijaan hyödyntää jotain mitä kotoa jo löytyy.

Lue lisää

Zero waste elämäntavasta Zero Waste Finland ry:n kotisivuilta: https://zwf.fi/

Euroopan jätteen vähentämisen viikosta: https://ewwr.eu/

Tällä viikolla vietetään Euroopan jätteen vähentämisen teemaviikkoa, joka on laaja jätteen syntymisen ehkäisemistä koskeva valistuskampanja Euroopassa. Kampanjaviikko on hyvä hetki pysähtyä pohtimaan omaa kulutusta sekä mahdollisia korjausliikkeitä. Mitä voin tehdä oman kotitalouteni jätteen määrän vähentämiseksi? Miten voin vaikuttaa jätteen vähentämiseksi myös niissä organisaatioissa, joissa olen osallisena, kuten koulussa tai työpaikalla? Kampanjaviikon kunniaksi haastattelin Zero Waste Finland ry:n puheenjohtajaa Kai Lovea ja selvitin mistä zero waste -ajattelussa oikein on kyse.

Lähteet:

1 Tilastokeskus 9.12.2021 Yhdyskuntajätteen määrä jatkoi kasvuaan vuonna 2020 – suurin osa jätteistä hyödynnettiin edelleen energiana. Viitattu 18.11.2022 https://www.stat.fi/til/jate/2020/13/jate_2020_13_2021-12-09_tie_001_fi.html

2. Tilastokeskus 17.2.2022. Blogi. Heidi Pirtonen Yhdyskuntajätteen määrä yhä kasvussa – EU-vertailussa Suomi jää kauas kärjestä. Viitattu 18.11.2022 https://www.stat.fi/tietotrendit/blogit/2022/yhdyskuntajatteen-maara-yha-kasvussa-eu-vertailussa-suomi-jaa-kauas-karjesta/

3. Kiertotalous-Suomi 2022. Artikkeli 21.11.2022.  Parasta jätettä on syntymätön jäte – jätteen vähentämiseen on panostettava Viitattu 21.11.2022 https://kiertotaloussuomi.fi/artikkelit/2022/11/21/parasta-jatetta-on-syntymaton-jate-jatteen-vahentamiseen-on-panostettava/

Blogikirjoitukset eivät ole Kuluttajaliiton virallisia tiedotteita, lausuntoja, julkilausumia tai kannanottoja. Blogit ovat yhteiskunnallisia keskustelunavauksia kirjoittajan esiin nostamista näkökulmista. Blogeissa julkaistaan myös vieraskynätekstejä.

Jenni Vainioranta

VASTUULLISUUSASIANTUNTIJA