Kuluttaja voi helposti pienentää omaa hiilijalanjälkeään, kun hän tekee järkitekoja niin kaupassa kuin kotona. Keinot ovat varmasti kaikille tuttuja: lähi- ja kausiruuan suosimista, enemmän kasviksia ja vältetään ruokahävikin syntyä. Haluan tässä blogikirjoituksessa tuoda esille muutaman pointin, minkä takia myös biojätteen lajittelu ja kierrättäminen on järkihommaa.
Tarvitaan ponnisteluita kaikilta toimijoilta ruoan arvoketjussa, jotta saadaan lisättyä ravinteiden kierrätystä sekä kierrätyspohjaisten lannoitteiden käyttöä.
Olisi järkiteko laittaa ravinteet nykyistä tehokkaampaan kiertoon. Tarvitaan ponnisteluita kaikilta toimijoilta ruoan arvoketjussa, jotta saadaan lisättyä ravinteiden kierrätystä sekä kierrätyspohjaisten lannoitteiden käyttöä. Vaikka elintarviketeollisuuden ja alkutuotannon toimijoilla on suurin rooli näiden päätösten tekemisessä, niin myös kuluttajilla on tässä roolinsa. Biojätteiden sisältämät ravinteet tulisi saada kiertämään takaisin kasvintuotantoon.
Ukrainan sodan aiheuttaman energiakriisin sekä Venäjän tuontirajoitusten seurauksena lannoitteiden hinnat ovat lähteneet rajuun nousuun. Tämä on johtanut ruuan kallistumiseen.
Kasvisten ja viljojen kasvattaminen vaatii ravinteita. Näistä typpi, fosfori ja kalium ovat keskeisimmät. Myös hivenaineita tarvitaan. Lannoitteet voivat olla orgaanisia tai epäorgaanisia. Fosforilannoitteet valmistetaan kaivettavista fosforimineraaleista. Lannoitteena käytettävän typen valmistuksen raaka-aineena käytetään tyypillisesti ammoniakkia, joka valmistetaan maakaasusta saatavasta vedystä ja ilmakehän typestä. Orgaanisia lannoitteita voidaan puolestaan varmistaa eloperäisistä syöteaineista, kuten lannasta, biojätteestä ja muista vastaavista.
Vaikka moni seikka puhuu ravinteiden kierrättämisen hyödyistä, niin toistaiseksi orgaanisia lannoitteita ja kierrätysravinteita on käytetty suhteellisen vähän ruuantuotannossa. Sen sijaan väkilannoitteet ovat olleet helppo ratkaisu. Ne ovat olleet erittäin edullisia ja niitä on ollut helposti saatavilla. Viljelijöillä on myös levitykseen vaadittava laitteisto.
Ravinteiden kierrätys olisi järkijuttu lannoitteiden hinnannousun kitkemiseksi ylipäätänsä, sillä pitkällä aikavälillä mineraalipohjaisten lannoitteiden hintoihin nousupainetta tuo maapallon rajalliset mineraalivarat.
Suomessa ruuan tuotannossa tarvittava fosfori olisi mahdollista saada täysin kierrätyspohjaisesti, jolloin väkilannoitteita ei tarvittaisi. Myös huomattava osa typestä ja kaliumista voitaisiin saada ravinteiden kierrätyksen seurauksena. Ravinteiden kierrätys olisi järkijuttu lannoitteiden hinnannousun kitkemiseksi ylipäätänsä, sillä pitkällä aikavälillä mineraalipohjaisten lannoitteiden hintoihin nousupainetta tuo maapallon rajalliset mineraalivarat.
Biojätteiden lajittelulla ja kierrätyksellä voitaisiin paitsi lisätä Suomen ravinne- ja energiaomavaraisuutta, että vähentää kasvihuonepäästöjä. Kotitalouksissa syntyvän orgaanisen jätteen hyödyntäminen linkittyy osaltaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, sillä biojätteestä saadaan esimerkiksi biokaasua liikennekäyttöön ja orgaanisia kierrätyslannoitteita. Kierrätysravinteet auttavat korvaamaan väkilannoitteita ja ne parantavat maaperän kasvukuntoa.
Tällä hetkellä syntyneestä biojätteestä ainoastaan 40 prosenttia päätyy oikeaan paikkaan eli biojäteastiaan.
Biojätettä lajitellaan kuitenkin edelleen laiskasti. Tällä hetkellä syntyneestä biojätteestä ainoastaan 40 prosenttia päätyy oikeaan paikkaan eli biojäteastiaan. Nykyisellään sekajätteen mukana menee biojätettä polttoon. Jätteenpoltossa biojätteestä saadaan kyllä tuotettua energiaa, mutta menetetään kuitenkin arvokkaat ravinteet ja viljelysmaan kaipaama orgaaninen aines.
Uusi jätelaki tulee laajentamaan biojätteen lajitteluvelvollisuutta Suomessa. Biojätteen keräys laajenee heinäkuuhun 2024 mennessä yli 10 000 asukkaan taajamissa joka kiinteistöön. Kunnat vastaavat kotitalouksien biojätteen keräyksestä ja kierrätysestä. Omakotitaloasujat voivat laittaa biojätteet vaihtoehtoisesti myös omaan kotikompostoriin.
Lisäksi ruokahävikkitutkimuksessa on havaittu, että ne kotitaloudet, jotka lajittelevat tai kompostoivat biojätteensä, heittävät myös vähemmän syömäkelpoista ruokaa hukkaan (kts Secondi, L., Principato, L. & Laureti, T. 2015). Tämän on ajateltu johtuvan siitä, että kun biojäte lajitellaan erikseen, myös hukkaan heitetyn ruoan määrä tulee eri lailla näkyväksi, ja alkaa näin vaikuttaa ruoan poisheittämiseen ja sen minimointiin. Tässä siis yksi lisäsyy lajitella biojäte.
Laitetaan siis biojätteet biojäteastiaan ja laitetaan näin ravinteet kiertämään!
Lähde:
Secondi, L., Principato, L. & Laureti, T. 2015. Household food waste behaviour in EU-27 countries: A multilevel analysis. Food Policy 56: 25–40.
Hävikkifoorumi-hanke (2020–2023) toteutetaan yhdessä upean kumppanijoukon kanssa. Mukana ovat Luonnonvarakeskus Luke, Motiva, Marttaliitto ry, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry, Päivittäistavarakauppa ry ja Valintamuotoilijat. Hankkeessa on mukana myös Kuluttaja-lehti, joka järjestää valtakunnallisen Hävikkiviikon osana hanketta. Pitkäjänteisen yhteistyön ja kehittämisen mahdollistaa maa- ja metsätalousministeriöltä saatu kolmivuotinen rahoitus. Lisätietoa kuluttajaliitto.fi/havikkifoorumi
Blogikirjoitukset eivät ole Kuluttajaliiton virallisia tiedotteita, lausuntoja, julkilausumia tai kannanottoja. Blogit ovat yhteiskunnallisia keskustelunavauksia kirjoittajan esiin nostamista näkökulmista. Blogeissa julkaistaan myös vieraskynätekstejä.
Anna Virolainen-Hynnä
Toiminnanjohtaja, Suomen Biokierto ja Biokaasu ry
