Uudellamaalla kotitalouksissa ruokahävikkiä syntyy ylivoimaisesti useimmiten keitetystä kahvista. Seuraavaksi eniten hävikkiä syntyy hedelmistä, vihanneksista ja juureksista sekä leivästä. Uudenmaan kotitalouksissa näyttää olevan intoa ruokahävikin vähentämiseen nyt ja tulevaisuudessa. Peräti 66 % vastaajista ilmoitti pyrkivänsä vähentämään hävikkiä omassa taloudessaan ja 57 % talouksista ilmoitti keskittyvänsä myös tulevaisuudessa siihen, ettei hävikkiä synny. Uusmaalaisten hävikki näyttäytyy muutoin melko samankaltaisena koko maan tuloksiin verrattuna.
Kuluttajaliitto selvitti ensi kertaa valtakunnallisesti kattavalla kuluttajakyselyllä kuluttajien arvoja, asenteita ja aikomuksia ruokahävikkiin liittyen. Pääosin vastaajien asenteet ruokahävikin vähentämistä kohtaan olivat myönteisiä ja ruokahävikin vähentäminen koettiin tärkeäksi.
Kyselytutkimuksen mukaan enemmistö suomalaisista (74 %) on omasta mielestään onnistunut vähentämään oman taloutensa ruokahävikin määrää viimeisen vuoden aikana. Myös tulevaisuudessa suurin osa aikoo pitää ruokahävikin minimissä.
Asenteet ja hävikki vaihtelevat maakunnittain
Kyselyn tuloksista löytyi jonkin verran eroja maakunnittain tarkasteltuna. Esimerkiksi hävikin vähentämiseen aiotaan tulevaisuudessa keskittyä vahvimmin Etelä-Savossa, Satakunnassa, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa sekä Kymenlaaksossa. Sen sijaan kuluttajat Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla sekä Etelä-Karjalassa eivät kyselyn mukaan olleet yhtä kiinnostuneita panostamaan hävikin vähentämiseen tulevaisuudessa.
Kahvia heitetään hukkaan erityisesti Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa. Suurin määrä hedelmiä joutuu hävikkiin Pirkanmaalla ja Päijät-Hämeessä, vihanneksia ja juureksia Uudellamaalla ja Pirkanmaalla. Leipähävikki sen sijaan on tulosten mukaan suurta Etelä-Savossa ja Kanta-Hämeessä sekä Pirkanmaalla.
“Tulokset kertovat, että intoa hävikin vähentämiseen löytyy myös Uudeltamaalta, mutta tekemistä silti riittää”, kertoo Keski-Uudenmaan Kuluttajat ry:n puheenjohtaja Anja Vesanto-Lappalainen. Keski-Uudenmaan Kuluttajat ry on Kuluttajaliiton alueellinen kuluttajayhdistys, joka toimii Keski-Uudenmaan ja Hyvinkään alueella.
”Oman ruokahävikin määrän vähentäminen kannattaa jo rahan säästönkin takia, kun hinnat jatkavat nousuaan. Me Kuluttajaliiton alueellisena kuluttajayhdistyksenä haluamme olla mukana tukemassa kotitalouksia ruokahävikin vähentämisessä”, Vesanto-Lappalainen jatkaa.
Nuoret aikuiset tuottavat eniten hävikkiä
Kyselytulosten mukaan ikä ja talouden koko vaikuttavat kuluttajien hävikin määrään. Ruokahävikki näyttää olevan erityinen haaste nuorille aikuisille (18–30-vuotiaat). Nuoret aikuiset hukkaavat selvästi useammin syömäkelpoista ruokaa kuin muut ikäryhmät. Nuoret aikuiset myös kokevat vähemmän onnistumista hävikin hallinnassa. Toisaalta he eivät ole myöskään niin innokkaita hävikin vähentämisessä nyt tai tulevaisuudessa kuin heitä vanhemmat ikäpolvet. Sen sijaan vastaajista vanhemmilla ikäluokilla, yli 50-vuotiailla, hävikki on pienempää. Myös aie vähentää hävikkiä näyttää kasvavan vastaajien iän myötä.
”On tärkeää, että kuluttajien hävikkiä koskevaa tutkimusta tehdään jatkossakin kattavin kyselyin ja mittauksin. Näin saamme luotettavaa tietoa kuluttajien hävikin tilanteesta ja siitä, mihin erityisesti tulee keskittyä”, sanoo Hävikkifoorumi-hankkeen koordinaattori Jenni Vainioranta Kuluttajaliitosta.
Vastuullisuus ruokavalinnoissa ei pääty hävikkiin
Tulosten mukaan kuluttajat ymmärtävät oman ruokavalion vastuullisuuden laajemmin kuin pelkkänä hävikin vähentämisenä. Suuri enemmistö vastaajista (77 %) kokee, että myös muiden asioiden tekeminen oman ruokavalion ympäristökuorman pienentämiseksi on tärkeää. Näitä ovat esimerkiksi kotimaisen järvikalan suosiminen, kasvispainotteisesti syöminen sekä satokauden kasvisten suosiminen.
Kuluttajakyselyn toteutti Kuluttajaliiton ja Hävikkifoorumi-hankkeen toimeksiannosta Kantar Public (n = 2176). Vastausaika oli 6.–19.5.2022. Maakuntien osalta otokset ovat keskenään vertailukelpoisia, mutta verrattain pieniä, joten maakuntakohtaiset tulokset ovat suuntaa antavia, eikä niistä voida tehdä yleistäviä johtopäätöksiä (Uusimaa n = 370).
Tutustu kyselytutkimuksen tutkimusraporttiin Kuluttajaliiton sivuilla.
