Tuore valtakunnallinen kyselytutkimus paljastaa, että Pohjanmaalla kotitalouksilla muodostuu ruokahävikkiä ylivoimaisesti useimmiten kahvista. Sen jälkeen useimmiten hukkaan meneviä ruokia ovat hedelmät, vihannekset ja juurekset, riisi ja pasta sekä vaalea leipä. Koko maan tuloksiin verrattuna, Pohjanmaalla menee hiukan muuta maata useammin hukkaan kahvia ja teetä sekä riisiä ja pastaa. Kyselyyn vastanneiden joukosta pohjanmaalaiset vastaajat vaikuttivat olevan muuta maata vähemmän innokkaita oman ruokahävikin vähentämiseen nyt ja tulevaisuudessa.

Kuluttajaliitto selvitti ensi kertaa valtakunnallisesti kattavalla kuluttajakyselyllä kuluttajien arvoja, asenteita ja aikomuksia ruokahävikkiin liittyen. Pääosin vastaajien asenteet ruokahävikin vähentämistä kohtaan olivat myönteisiä ja ruokahävikin vähentäminen koettiin tärkeäksi.

Kyselytutkimuksen mukaan enemmistö suomalaisista (74 %) on omasta mielestään onnistunut vähentämään oman taloutensa ruokahävikin määrää viimeisen vuoden aikana. Myös tulevaisuudessa suurin osa aikoo pitää ruokahävikin minimissä.

Asenteet ja hävikki vaihtelevat maakunnittain

Kyselyn tuloksista löytyi jonkin verran eroja maakunnittain tarkasteltuna. Esimerkiksi hävikin vähentämiseen aiotaan tulevaisuudessa keskittyä vahvimmin Etelä-Savossa, Satakunnassa, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa sekä Kymenlaaksossa. Sen sijaan kuluttajat Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla sekä Etelä-Karjalassa eivät kyselyn mukaan olleet yhtä kiinnostuneita panostamaan hävikin vähentämiseen tulevaisuudessa.

Kahvia heitetään hukkaan erityisen tiuhaan hukkaan myös Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa. Suurin määrä hedelmiä joutuu hävikkiin Pirkanmaalla ja Päijät-Hämeessä, vihanneksia ja juureksia Uudellamaalla ja Pirkanmaalla. Leipähävikki sen sijaan on tulosten mukaan suurta Etelä-Savossa ja Kanta-Hämeessä sekä Pirkanmaalla.

”Maakuntaamme koskevat tulokset ovat pysäyttäviä ja niiden tulisi herätellä meitä kaikkia alueen kuluttajia. Mistä oma hävikki johtuu, ja miten voisin jatkossa innostaa itseäni ja muita nykyistä enemmän hävikin vähentämiseen?”, sanoo Merenkurkun Kuluttajien puheenjohtaja Maija Ovaska. Merenkurkun Kuluttajat on Kuluttajaliiton Pohjanmaan alueella toimiva kuluttajayhdistys, joka on mukana Kuluttajaliiton koordinoimassa Hävikkifoorumi-hankkeessa.

”Ruoan hintojen noustessa huomion kiinnittäminen oman ruokahävikin määrään kannattaa jo rahan säästönkin takia. Hurjaa, että tulosten mukaan esimerkiksi arvokkaaksi käynyttä kahvia menee näinkin tiuhaan hukkaan”, Ovaska jatkaa.

Nuoret aikuiset tuottavat eniten hävikkiä

Kyselytulosten mukaan ikä ja talouden koko vaikuttavat kuluttajien hävikin määrään. Ruokahävikki näyttää olevan erityinen haaste nuorille aikuisille (18–30-vuotiaat). Nuoret aikuiset hukkaavat selvästi useammin syömäkelpoista ruokaa kuin muut ikäryhmät. Nuoret aikuiset myös kokevat vähemmän onnistumista hävikin hallinnassa. Toisaalta he eivät ole myöskään niin innokkaita hävikin vähentämisessä nyt tai tulevaisuudessa kuin heitä vanhemmat ikäpolvet. Sen sijaan vastaajista vanhemmilla ikäluokilla, yli 50-vuotiailla, hävikki on pienempää. Myös aie vähentää hävikkiä näyttää kasvavan vastaajien iän myötä.

”On tärkeää, että kuluttajien hävikkiä koskevaa tutkimusta tehdään jatkossakin kattavin kyselyin ja mittauksin. Näin saamme luotettavaa tietoa kuluttajien hävikin tilanteesta ja siitä, mihin erityisesti tulee keskittyä”, sanoo Hävikkifoorumi-hankkeen koordinaattori Jenni Vainioranta Kuluttajaliitosta.

Vastuullisuus ruokavalinnoissa ei pääty hävikkiin

Tulosten mukaan kuluttajat ymmärtävät oman ruokavalion vastuullisuuden laajemmin kuin pelkkänä hävikin vähentämisenä. Suuri enemmistö vastaajista (77 %) kokee, että myös muiden asioiden tekeminen oman ruokavalion ympäristökuorman pienentämiseksi on tärkeää. Näitä ovat esimerkiksi kotimaisen järvikalan suosiminen, kasvispainotteisesti syöminen sekä satokauden kasvisten suosiminen.

Kuluttajakyselyn toteutti Kuluttajaliiton ja Hävikkifoorumi-hankkeen toimeksiannosta Kantar Public (n = 2176). Vastausaika oli 6.–19.5.2022. Maakuntien osalta otokset ovat keskenään vertailukelpoisia, mutta verrattain pieniä, joten maakuntakohtaiset tulokset ovat suuntaa antavia, eikä niistä voida tehdä yleistäviä johtopäätöksiä. Esimerkiksi Pohjanmaan maakuntaa koskevat erot eivät välttämättä ole tilastollisesti merkitseviä johtuen maakunnan vastaajamäärästä (n = 105).

Tutustu kyselytutkimuksen tutkimusraporttiin Kuluttajaliiton sivuilla.