Blogit

Lisää ymmärrystä ruoan reitistä – tavoitteena ruokaa arvostava kuluttaja

9.5.2022 | Ruoka

Ruokahävikistä keskustellaan paljon ja sen vähentämiseksi tehdään töitä koko ruokaketjussa. Isossa kuvassa kaikki pienetkin teot ratkaisevat, ja jokainen meistä kuluttajista voi omalta osaltaan vähentää ruokahävikkiä. Kyse on siis kaikkien meidän asenteista, tiedoista, taidoista ja jokapäiväisestä toiminnasta. Osaammeko arvostaa ruokaa riittävästi ja toimia sen mukaisesti? 

Suhtautumisemme ruokaa ja ruokahävikkiä kohtaan on muuttunut 

Ruokahävikkiä voidaan pienentää lisäämällä tietoa hävikistä sekä muuttamalla asenteita sitä kohtaan. Tiedämme myös, että tiedon lisääminen ei yksin riitä muuttamaan kuluttajan käyttäytymistä kestävämpään suuntaan. Siksi myös ruoan arvostuksen nostamiseen on syytä kiinnittää huomiota, kun tavoitteena on ruokahävikin pienentäminen. 

Suhtautumisemme ruokaa ja ruokahävikkiä kohtaan on muuttunut radikaalisti viimeisen sadan vuoden aikana.

Suhtautumisemme ruokaa ja ruokahävikkiä kohtaan on muuttunut radikaalisti viimeisen sadan vuoden aikana. Ruokaa ei enää nähdä yhtä arvokkaana resurssina kuin aikaisemmin ja suhtautumisemme ruokahävikkiä kohtaan on muuttunut entistä välinpitämättömämpään suuntaan (Uusitalo & Takala 2020.).  

 
Yhä harvempi suomalainen tietää, mistä ruoka tulee 

Tietoa ja ymmärrystä ruoan reitistä pellolta pöytään on syytä lisätä, sillä lisääntynyt tieto ja ymmärrys ruoantuotannosta voi lisätä ruoan arvostusta. Tätä tietoa tarvitsemme myös kasvaaksemme vastuullisiksi kuluttajiksi. 

Jotta kuluttaja pystyy tekemään vastuullisia kulutusvalintoja, on hänellä oltava riittävä ymmärrys ruoan alkuperästä ja sen tuotantotavoista. 

Jotta kuluttaja pystyy tekemään vastuullisia kulutusvalintoja, on hänellä oltava riittävä ymmärrys ruoan alkuperästä ja sen tuotantotavoista. Kuluttajien osaamista ruokaketjun toiminnasta on myös tarpeen lisätä, jotta kulutusvalintoja ei tehtäisi puutteellisten käsitysten tai väärinymmärrysten saattelemana. Ruoan alkuperän ja koko ruoan reitin tutkiminen kannattaakin aloittaa jo varhaiskasvatuksessa – näin ruokakasvatuksen avulla opitut taidot syventyvät vaihe vaiheelta. 

Ruokahävikin mukana heitämme hukkaan muutakin kuin ruokaa 

Valtaosa meistä on elänyt ajassa, jossa ruoasta ei ole koskaan ollut puutetta. Suomessa ruoan saatavuus on erinomainen, valikoima laaja ja ruoan turvallisuus huippuluokkaa. Tämä ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys, vaan osaamisen ja jatkuvan kehitystyön lopputulema.  

Jokainen nautittu suupala ateriasta pitää siis sisällään paljon osaamista ja työtunteja. Ruokahävikin mukana roskiin päätyy myös kaikki se taito, työ, energia ja osaaminen, jota ruoan kasvattamiseen, käsittelyyn, kuljetuksiin ja valmistamiseen on käytetty. 

Ruoankulutuksella ja -tuotannolla on väistämättä vaikutuksia myös ympäristöön: yhdessä ne aiheuttavat reilun viidenneksen kaikista yhteenlasketuista kulutuksen ilmastovaikutuksista eli hiilijalanjäljestä. Emmehän pidä sitä itsestäänselvyytenä?  

Lähde:  

Uusitalo, Outi; Takala, Tuomo (2020). From Scarcity to Abundance: Food Waste Themes and Virtues in Agrarian and Mature Consumer Society. In Närvänen, Elina; Mesiranta, Nina; Mattila, Malla; Heikkinen, Anna (Eds.) Food Waste Management: Solving the Wicked Problem. Cham: Palgrave Macmillan, 257-288.  

Kirjoittajat 

Anni-Mari Syväniemi

toiminnanjohtaja, Ruokatieto Yhdistys ry

Noora Laukkanen

ruokakasvatuksen asiantuntija, Ruokatieto Yhdistys ry
Hävikkifoorumin logo ja teksti: "Puolitetaan ruokahävikki yhdessä 2030 mennessä."

Hävikkifoorumi-hanke (2020–2023) toteutetaan yhdessä upean kumppanijoukon kanssa. Mukana ovat Luonnonvarakeskus Luke, Motiva, Marttaliitto ry, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry, Päivittäistavarakauppa ry ja Valintamuotoilijat. Hankkeessa on mukana myös Kuluttaja-lehti, joka järjestää valtakunnallisen Hävikkiviikon osana hanketta. Pitkäjänteisen yhteistyön ja kehittämisen mahdollistaa maa- ja metsätalousministeriöltä saatu kolmivuotinen rahoitus. Lisätietoa kuluttajaliitto.fi/havikkifoorumi 

Blogikirjoitukset eivät ole Kuluttajaliiton virallisia tiedotteita, lausuntoja, julkilausumia tai kannanottoja. Blogit ovat yhteiskunnallisia keskustelunavauksia kirjoittajan esiin nostamista näkökulmista. Blogeissa julkaistaan myös vieraskynätekstejä.