Alkuvuosi sote-maksuineen on monelle kohtuuton

Kuluttajaliiton sote-lakimies Julia Lumijärvi kysyy: Suojellaanko vähävaraista ja monisairasta kansalaista lainsäädännön avulla riittävästi alkuvuoden asiakasmaksuilta?

­­­­­­­­­­­Meistä jokainen tietää, millaista on olla kipeänä flunssan kourissa. Voimat ovat vähissä ja kotisohvan luota ei haluaisi poistua. Arkisten asioidenkin hoitaminen voi silloin tuntua ylivoimaiselta. Vaikka lievät ylähengitystieinfektiot menevät yleensä ohi ajallaan, on lähes kahdella miljoonalla suomalaisista työikäisistä vähintään yksi pitkäaikaissairaus, jonka kanssa täytyy elää päivästä toiseen. Nämä sairaudet voivat olla fyysisesti ja psyykkisesti vakavia.

Jatkuvan kivun, säryn, huolen ja murheen lisäksi pitkäaikaissairaudet aiheuttavat usein myös taloudellisia kärsimyksiä. Sen lisäksi, että pitkäaikaissairas henkilö voi joutua taistelemaan viikosta toiseen huonontuneen fyysisen toimintakyvyn kanssa, joutuu hän usein myös miettimään, mistä löytyisivät rahat sairastamiseen. Suomessa suojellaan vähävaraista ja sairasta kansalaista periaatteellisesti asiakasmaksuilta lainsäädännön tasolla, mutta ongelmat sen suhteen ovat surullisen tutut: lainsäädäntö on sekava eikä lainsäädäntöä tunneta.

Lähdetäänpä ensin tarkastelemaan nykytilannetta.

Asiakasmaksuilla on maksukatto – mutta myös ongelmia

Terveydenhuollon asiakasmaksuissa on kalenterivuosittainen enimmäismäärä, jonka asiakas joutuu korkeintaan maksamaan asiakasmaksuja. Tätä kutsutaan maksukatoksi ja sen suuruus oli 683 euroa vuonna 2021 (vuonna 2022 terveydenhuollon maksukaton suuruus on 692 euroa). Kun maksukatto on täynnä, asiakas saa lähes kaikki julkisen terveydenhuollon palvelut tämän jälkeen maksutta.

Maksukattoon liittyy kuitenkin ongelmia, joista suurimpina voidaan pitää seuraavia:

Ongelma 1: Maksukatto nollaantuu vuodenvaihteessa eli tammikuussa maksukatto ei suojaa asiakasta. Tämä aiheuttaa asiakkaille kohtuutonta taloudellista kärsimystä alkuvuoteen.

Ongelma 2: Laitoshoidosta voi maksukaton täyttymisen jälkeenkin periä yli kahdenkymmenen euron laskun hoitopäivältä. Jos tällaisia hoitopäiviä on useita, voi lasku nousta korkeaksi maksukaton tilanteesta riippumatta.

Ongelma 3: Asiakas joutuu itse seuraamaan maksukaton kertymistä. Tämä vaatii monisairaalta henkilöltä paljon laskujen seurantaa, johon kaikilla ei ole välttämättä mahdollisuutta.

Voidaankin siis todeta, että maksukatot ovat hyvä ja tärkeä asia, mutta niitä tulisi kehittää ja asiakkaalle tulevaa maksuosuutta jaksottaa tasaisemmin läpi vuoden. Seurantavelvollisuus tulisi myös automatisoida ja siirtää palvelunjärjestäjälle. Eräissä kuntayhtymissä tämä on jo automatisoitukin laskutusjärjestelmän avulla, mikä on hienoa!

Siirrytään maksukatoista eteenpäin tarkastelemaan, millä muilla tavoin vähävaraista ja sairasta kansalaista suojellaan lainsäädännössä.

Asiakasmaksujen huojentamisvelvollisuus ja -oikeus

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista säädetään asiakasmaksulaissa ja asiakasmaksuasetuksessa. Asiakasmaksulain pykälässä (11 §) säädetään tilanteista, jolloin asiakasmaksua ei saa periä asiakkaalta tai asiakasmaksua on alennettava. Pykälällä pyritään suojelemaan vähävaraisen asiakkaan toimeentuloa. Ongelmana on kuitenkin, ettei tätä pykälää ole kuntien tai asiakkaiden joukossa tunnettu ja näin sen suojausvaikutus on jäänyt toivottua pienemmäksi.

Asiakasmaksulain 11 § velvoittaa kuntaa jättämään perimättä tai alentamaan asiakasmaksun, jos maksu vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon. Pykälässä oleva velvoite kohdistuu kahteen maksuun: sosiaalihuollon maksuihin ja terveydenhuollon palveluiden maksuihin, jotka määräytyvät henkilön tulojen mukaan. Pykälä ei siis velvoita kuntaa (ja tulevia hyvinvointialueita) jättämään perimättä esimerkiksi edellä kuvattuja lyhytaikaisia laitoshoidon hoitopäiväkohtaisia maksuja tai lääkärimaksuja. Nämä maksut ovat tasasuuruisia eivätkä tulosidonnaisia. Terveydenhuollon maksut ovat yleensä tasasuuruisia eivätkä riippuvaisia asiakkaan tuloista. Tulee kuitenkin huomioida, että asiakasmaksulain 11 §:ssä asetetaan kunnalle myös oikeus jättää perimättä muitakin maksuja eli myös terveydenhuollon tasasuuruisia maksuja. Eli kunta voi jättää perimättä esimerkiksi lääkärimaksuja. Silloin se ei ole velvoite, vaan kunnan oikeus.

Olethan vielä kärryillä?

Jotta asia olisi vielä sekavampi, niin ei unohdeta, että lainsäädäntömme on monitasoinen. Meillä on Suomessa kaikkein painavimpana lakina perustuslaki, jossa luetellaan perusoikeudet ja jonka ympärille muu lainsäädäntö rakentuu. Perustuslain 19 §:ssä todetaan, että julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Perusoikeuksilla on merkittävä asema ja kuntien on aktiivisesti turvattava perusoikeuksien toteutuminen. Perustuslakia tulkitseva ja arvostettu perustuslakivaliokunta on todennut, että palveluista perittävät asiakasmaksut eivät saa siirtää palveluita niitä tarvitsevien ulottumattomiin. Perustuslakivaliokunta ei ole puhunut pelkästään tulosidonnaisista terveydenhuollon maksuista tai sosiaalihuollon maksuista. Voidaankin esittää perustellusti seuraavia kysymyksiä: Mihin asiakasmaksulain pykälän velvoittavuudesta ovat kadonneet terveydenhuollon tasasuuruiset maksut? Vaikka nämä kuuluvat pitkälti maksukaton alle, niin alkuvuonna maksukatto on kaikilla kansalaisilla tyhjä. Missä on asiakkaan alkuvuoden suojelu?

Vaihtelevat huojentamisprosessit ja asiakasmaksujen ulosotto

Oikeustiedettä ja lakeja tulisi mielestäni usein tarkastella käytännön lasien läpi eli kuinka helppoa asiakkaan on tosiasiassa päästä oikeuksiinsa. Vaikka asiakas tuntisi asiakasmaksuihin liittyvät edellä mainitut oikeutensa ja hakisi kunnalta maksuvapautusta, voi hänen tiensä vielä tyssätä siihen, että monissa kunnissa asiakasmaksujen alentamisprosessista on tehty kohtuuttoman hankala. Usein asiakkaan täytyy itse täyttää näissä tilanteissa monimutkainen kaavake ja tehdä kunnalle hyvin yksityiskohtaista selkoa taloudellisesta tilanteestaan. Kuntien hakemuskaavakkeet löytyvät internetistä ja ne vaihtelevat suuresti. Täytettäviä kohtia on usein todella runsaasti ja asiakkaalta vaaditaan monenlaista yksityiskohtaista tietoa. Osassa kunnista asiakkaan täytyy tehdä selkoa kunnalle jopa hänen puolisonsa automallista ja vuosiluvusta silloin, kun hän hakee maksuvapautusta yhdestä laskusta. Miksi prosessista on tehty asiakkaan kannalta kohtuuttoman hankala?

Lopuksi haluaisin vielä tuoda esiin, mihin tämä sekava tilanne on johtanut.

Jos asiakkaalla ei ole varaa maksaa asiakasmaksua, voi kunta viedä maksun perintään ja ulosottoon. Vuonna 2020 Suomessa päätyi ulosottoon yli 660 000 sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksua, mikä on todella iso lukumäärä. Voidaan olettaa, että jos asiakasmaksulakia olisi noudatettu eli asiakasmaksuja olisi alennettu tai jätetty perimättä, olisi moni asiakasmaksu jäänyt siirtymättä ulosottoon. Kuinka moni ihminen on kokenut ulosotosta johtuvaa kärsimystä siitä syystä, että asiakasmaksulakia ei ole tunnettu? Kuinka moni ihminen olisi välttänyt ulosoton asiakasystävällisemmillä maksuvapautusprosesseilla?

Alkuvuosi on kohtuuton vähävaraiselle ja monisairaalle kansalaiselle. Tehdään alkuvuosi paremmaksi jokaiselle suomalaiselle. Hyvinvointialueille tulee luoda selkeät asiakasmaksujen alentamisprosessit ja niistä tulee antaa tietoa kansalaisille!

Asiakasystävällistä uutta vuotta 2022!

Blogikirjoitukset eivät ole Kuluttajaliiton virallisia tiedotteita, lausuntoja, julkilausumia tai kannanottoja. Blogit ovat yhteiskunnallisia keskustelunavauksia kirjoittajan esiin nostamista näkökulmista. Blogeissa julkaistaan myös vieraskynätekstejä.