Maa- ja metsätalousministeriölle
Tunniste: VN/15485/2021
LAUSUNTO ILMASTORUOKAOHJELMASTA
Kuluttajaliitto – Konsumentförbundet ry (jälj. Kuluttajaliitto) kiittää mahdollisuudesta lausua ilmastoruokaohjelmasta ja pitää erittäin tärkeänä, että maa- ja metsätalousministeriö on laatinut ilmastoruokaohjelman, joka on kokonaisvaltainen ja monipuolinen.
Ohjelmassa on kuvattu ilmastoystävällisempään ruokajärjestelmään siirtymistä monista eri näkökulmista ja huomioitu ruokajärjestelmän eri vaiheita ja toimijoita. Kuluttajien käyttäytymisen vaikutukset näkyvät käytännössä koko ruokajärjestelmässä ja siksi on tärkeää, että kuluttajien näkemykset otetaan huomioon ja siirtyminen ilmastoystävällisempiin ruokavalintoihin tehdään kuluttajille helpoksi ja houkuttelevaksi. Kuluttajaliiton vuonna 2020 teettämän kyselytutkimuksen (n=1047) mukaan hinta on eniten kuluttajien valintoja ohjaava tekijä, joten kestävistä valinnoista tulisi tehdä myös hinnaltaan kilpailukykyisiä. Yksi vaihtoehto olisi vaikuttaa hintatasoon verotuksen keinoin. Kuluttajaliiton vuonna 2021 teettämän kyselytutkimuksen (n=1109) mukaan 67 % vastaajista vastasi kyllä, kun heiltä kysyttiin, tulisiko vastaajan mielestä ympäristöystävällisempiä tuotteita ja palveluita verottaa kevyemmin kuin ympäristöä enemmän kuormittavia.
Kuluttajille annettava tieto on avainasemassa. Tiedon tulee olla oikeaa ja sillä ei tule johtaa harhaan. Tiedon merkittävyyden takia Kuluttajaliitto pitää erittäin tärkeänä ohjelmassakin esiin nostettua yhdenmukaistettua hiilijalanjälkilaskentaa. Erilaisia ympäristöväittämiä tehdään paljon ja niiden taustalla olevat tiedot jäävät usein kuluttajille epäselviksi tai ovat vaikeasti selvitettävissä. Ympäristömarkkinoinnin sisältöön ja oikeellisuuteen tulee kiinnittää enemmän huomiota ja on hyvä, että asiaa käsitellään nyt myös EU-tasolla. Erityisesti ruoan osalta tällä on merkitystä, sillä ruoka on osa kuluttajien arkipäivää ja ruokavalinnoillaan kuluttajilla on mahdollisuus vaikuttaa oman hiilijalanjäljen lisäksi laajemminkin koko ruokajärjestelmän muutokseen.
Kuluttajaliitto pitää tärkeänä, että ilmastoruokaohjelmaan on asetettu oma tavoite myös ruokahävikin vähentämiseksi. Kotitaloudet ovat merkittävä ruokahävikin aiheuttaja, ja siksi toimia erityisesti kuluttajien suuntaan tarvitaan. Kuluttajaliiton koordinoima Hävikkifoorumi on valtakunnallinen kotitalouksien ruokahävikkihanke, joka kokoaa laajasti eri ruoka-alan toimijoita yhteen ja pyrkii osaltaan tukemaan hallituksen ja YK:n kestävän kehityksen tavoitetta ruokahävikin puolittamiseksi, kotitalouksien osalta. Eri ruoka-alan toimijoiden pitkäjänteistä yhteistyötä tarvitaan, jotta kotitalouksien ruoanarvostus nousee ja hävikki vähenee.
Julkisilla ruokapalveluilla on iso merkitys siirryttäessä kohti ilmastoystävällisempää ruokajärjestelmää. Iso osa suomalaisista käyttää näitä palveluita ja niiden kautta on mahdollista tuupata kuluttajia kohti kestävämpiä ruokavalintoja tutustuttamalla ihmisiä uusiin ruokalajeihin ja jakamalla tietoa ruoan ilmastovaikutuksista, hävikistä ja muista vastaavista seikoista. Panostamalla lasten ja nuorten ruokakasvatukseen voidaan terveellisten ja ympäristöystävällisten elämäntapojen tukemisen lisäksi kasvattaa ruoan arvostusta ja täten vähentää hävikin syntyä.
On huomattava, että kaikilla ruokaketjun toimijoilla on suuri merkitys ruokakäyttäytymisen
muutoksessa. Esimerkiksi ruokakaupoilla on erinomaiset mahdollisuudet tehdä ilmastoystävällisistä valinnoista kuluttajille mahdollisimman helppoja esimerkiksi tuomalla juuri näitä vaihtoehtoja esille omissa liiketiloissaan ja markkinointikanavissaan. Ilmastoystävällisistä vaihtoehdoista tulisi tehdä houkuttelevia ja kohtuuhintaisia. Myös valintojen ilmastovaikutuksien näkyväksi tekeminen edistää muutosta.
Kuluttajien käyttäytymismuutosta tulee tukea monin eri keinoin. Kuluttajia ei tulisi kuitenkaan
syyllistää, vaan arjen haasteille ja kuluttajien taloudellisille resursseille on annettava huomiota. Nämä vaikuttavat osaltaan kuluttajien valintoihin. Toisinaan nämä seikat saattavat olla hidasteita tai jopa esteitä ilmastoystävällisille valinnoille, vaikka kuluttajalla olisikin tahtotila muuttaa käyttäytymistään.
