Oikeusministeriölle
Tunniste: VN/11136/2021
Annettu lausuntopalvelu.fi palvelussa

LAUSUNTO EHDOTUKSESTA SUOMEN TALOUSOSAAMISEN EDISTÄMISEN KANSALLISEKSI STRATEGIAKSI

1. Mitä suomalaisten talousosaamiseen liittyviä tilanne- tai olosuhdetekijöitä olisi erityisesti otettava huomioon kansallisessa talousosaamisen strategiassa?

Kuluttajaliitto – Konsumentförbundet ry (jälj. Kuluttajaliitto) kiittää mahdollisuudesta lausua ehdotuksesta Suomen talousosaamisen edistämisen kansalliseksi strategiaksi.

Esityksessä on lähtökohtaisesti huomioitu hyvin ja kokonaisvaltaisesti tilanne- ja olosuhdetekijöitä, kuten kohderyhmien moninaisuus ja viestinnän monikanavaisuus, sekä sen oikea kohdentaminen. On tärkeää huolehtia siitä, että tulevassa talousosaamisen edistämisen strategiassa huomioidaan kaikki ikäryhmät ja tunnistetaan näiden erilaiset tarpeet. Erityistä huomiota on kuitenkin hyvä kiinnittää elämän nivelkohdissa oleviin ja niihin tunnistettuihin ryhmiin, joilla on keskimääräistä enemmän haasteita taloudenhallinnassa.

Myös nopeasti muuttuvia yhteiskunnallisia ilmiöitä, kuten esimerkiksi sosiaalisen median vaikutusta kulutuskäyttäytymiseen, luottotuotteiden intensiivistä markkinointia ja maksamistapojen nopeita muutoksia, on hyvä huomioida tarpeen mukaan taloudenhallinnan edistämisen lähtökohdista etupainotteisesti ja mahdollisia ongelmia ennaltaehkäisevästi.

2. Onko strategiaehdotuksessa huomioitu kaikki strategian kannalta tärkeät osa-alueet (ehdotuksen sivu 5)?

Strategiaehdotuksessa huomioidaan hyvin kaikki tärkeät osa-alueet. On tärkeää, ettei talousosaamista tarkastella muusta elämästä irrallisena sektorina. Moniammatillinen yhteistyö niiden ammattilaisten välillä, joita yksilö kussakin elämäntilanteessaan kohtaa aina varhaiskasvatuksesta eläkeikään, on avainasemassa talousosaamisen edistämisessä, ongelmatilanteiden ennaltaehkäisyssä ja niiden jälkihoidossa.

3. Onko strategiassa mainitut tavoitteet mielestänne realistisia ja toteuttamiskelpoisia strategian toimintakautena?

Strategian toimintakautena on todennäköisesti realistista toteuttaa mainitut tavoitteet. Tavoitteiden saavuttaminen riippuu lopulta siitä, miten strategiaa ja täsmennettyjä alatavoitteita käytännössä aletaan toteuttaa sekä miten se tavoittaa kuluttajat. Tavoitteiden saavuttaminen vaatii lisäksi koordinoitua yhteistyötä eri toimijoiden välillä.

4. Strategian toimikaudeksi ehdotetaan korkeintaan viittä vuotta. Onko se mielestänne sopiva pituus strategialle?

Viisi vuotta on ainakin aluksi sopiva aika, jonka jälkeen toimikautta tulee olla mahdollisuus tarvittaessa jatkaa. Talousosaaminen on yksilön elämän läpi jatkuva prosessi, toisaalta yhteiskunnan muutokset ovat nopeita.

5. Mitä asioita tulisi huomioida talousosaamisen koordinoinnissa?

Koordinaatiossa on hyvä hyödyntää jo olemassa olevia yhteistyöverkostoja ja koota kaikki keskeiset toimijat yhteen. Päällekkäisen toiminnan välttäminen on mahdollista hyvän verkoston ja toimivan, tehokkaan viestinnän kautta. On hyvä, että hallintomalli on kevyt ja ketterä, joka mukautuu talousosaamisen kehittämisen aitoihin tarpeisiin.

6. Miten strategian ja koordinaation toteutuksessa varmistetaan kaikkien toimijoiden osallisuus?

Verkoston tulee tarjota osallisille mahdollisuus saada omaan toimintaansa lisäarvoa ja -hyötyä, ei lisätyötä. Toimijat tulee saada mukaan matalalla kynnyksellä ja korostaa muun muassa viestintää erilaisista hyvistä käytännöistä, ajankohtaisista hankkeista, verkostoitumisen eduista ja mahdollisuudesta tulevaan toiminnan suunnitteluun. 

7. Strategian oleellinen osa on toteuttamissuunnitelma, jossa määritellään strategiakauden pituus, rakenne ja sisältö sekä toiminnan laadun ja puolueettomuuden varmistaminen. Lisäksi strategiassa määritellään yhteistyössä toimijaverkoston kautta alatavoitteet talousosaamisen osa-alueille. Pitäisikö toimintasuunnitelmassa huomioida edellä mainittujen lisäksi myös muita asioita?

Vastauksia edellisissä kysymyksissä. Huomio myös vaikutustenarviointiin.

8. Mitä vahvuuksia ja heikkouksia näette esitetyssä organisointimallissa (ehdotuksen sivu 14)?

Koordinointivastuun tulee olla paitsi kevyttä, mutta myös kaikille osapuolille selkeää ja selkeästi lähestyttävää. Yhden omistajuuden malli on siksi perusteltua. Omistajatahon tulee olla puolueeton ja tarpeeksi arvovaltainen, jotta sidosryhmät saadaan sitoutettua toimintaan.

9. Onko teillä jotain muuta kommentoitavaa kansallisesta talousosaamisen strategiasta?

Kuluttajaliitto kiittää työstä, jota on tehty talousosaamisen edistämisen kansallisen strategian eteen. Strategian toteutuminen on tärkeää ja Kuluttajaliitto kannattaa lämpimästi sen toteuttamista esitetyn suuntaisesti.