Työ- ja elinkeinoministeriölle
kirjaamo@tem.fi

KIRJALLINEN LAUSUNTO KOMISSION EHDOTUKSESTA DIREKTIIVIKSI YRITYSTEN KESTÄVYYSRAPORTOINNISTA (COM(2021) 189 FINAL CORPORATE SUSTAINABILITY REPORTING DIRECTIVE, CSRD)

Kuluttajaliitto – Konsumentförbundet ry (jälj. Kuluttajaliitto) kiittää mahdollisuudesta lausua komission ehdotuksesta työ- ja elinkeinoministeriölle ja esittää seuraavat näkemykset:

Nyt käsillä oleva ehdotus on komission ehdotus direktiiviksi yritysten kestävyysraportoinnista, joka korvaisi ns. ei-taloudellisesta tiedosta annetun direktiivin (2014/95/EU), joka on Suomessa saatettu voimaan kirjanpitolaissa.

On hyvä, että ei-taloudellisten tietojen raportointivelvollisuuksia tarkastellaan uudestaan sillä esimerkiksi Finnwatch on kiinnittänyt huomiota puutteisiin yritysten raportoiman ei-taloudellisen tiedon kattavuudessa, luotettavuudessa ja käytettävyydessä. Uusi direktiivi sisältää merkittäviä parannuksia aiempaan sääntelyyn. On erityisen tärkeää, että direktiivi edellyttää yrityksiltä sen varmistamista, että yrityksen liiketoiminta on linjassa Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen tavoitteen kanssa.

Kuluttajaliitto pitää tärkeänä, että kestävyysraportointia laajennetaan koskemaan useampaa yritystä, sillä myös muilla kuin listatuilla yrityksillä voi olla merkittäviä vaikutuksia yhteiskuntaan, ympäristöön ja kuluttajiin. Kuluttajat ovat yhä enemmän valveutuneita ja heitä kiinnostaa selvittää taustoja yrityksistä, joilta he ostavat tuotteita ja palveluita. Myös tätä kuluttajien tiedontarvetta palvelisi raportointivelvoitteen laajentaminen nykyiseltään. Kuluttajaliiton näkemyksen mukaan Euroopan parlamentin kanta siitä, että myös pienemmät yritykset korkeariskisiltä aloilta kuuluisi sääntelyn alaan, on kannatettava. Konsernien osalta olisi myös syytä tarkastella uudestaan tytäryhtiöiden raportointivelvollisuuksia, sillä tämä antaisi kuluttajille paikallistason tietoa. Kuluttajaliitto toivoo, että Suomen kantoja muodostettaessa voitaisiin pitää esillä mahdollisuutta korkeariskisten yhtiöiden ja konsernien tytäryhtiöiden sisällyttämistä raportointivelvollisiin yrityksiin. Lisäksi olisi syytä tarkastella, onko kansallisessa implementoinnissa mahdollista ulottaa raportointivastuita myös aloille, joihin liittyy kestävyyden kannalta korkea riski, mikäli EU-tasolla raportointia ei laajenneta koskemaan näitä yrityksiä.

Kuluttajaliitto pitää tärkeänä, että jatkovalmistelussa kiinnitetään huomiota tiedon vertailtavuuteen ja selkeyteen. Kuluttajaliitto pitää hyvänä ehdotusta, että kestävyyskertomuksesta tulee osa toimintakertomusta ja näin ollen tiedot tulee julkistaa. Lisäksi kestävyysraporttien saatavuutta ja vertailtavuutta parantaa vaatimus digitaalisuudesta sekä komission myöhemmin määrittämät raportointistandardit. Julkisuus, digitaalisuus ja standardien noudattaminen yhdessä mahdollistaa laajemman yleisön mahdollisuuden tutustua aineistoon ja vertailla sitä keskenään.

EU:lla olisi käsillään mahdollisuus olla kunnianhimoisen kestävyysraportoinnin edelläkävijä.
Ideaalitilanteessa saavutettaisiin mahdollisimman yhdenmukaisia kansainvälisiä kestävän
kehityksen mukaisia raportointistandardeja. Tämä edellyttäisi, että otetaan huomioon kestävän
kehityksen kansainväliset puitteet ja sääntely muun muassa YK:ssa ja OECD:ssä
. Direktiiviehdotus ei nykyisellään ota näitä tarpeeksi kattavasti huomioon. Lisäksi kestävän kehityksen tavoitteet tulisi olla jo direktiivissä paremmin sisäänrakennettuna.

Jatkovalmistelussa on tärkeä kiinnittää huomiota, että kestävyysraportoinnille sisältöä antava sääntely kuten yritysvastuulaki muodostavat parhaan mahdollisen kokonaisuuden.