Kotitalouksissa muodostuu noin 120–160 miljoonaa kiloa ruokahävikkiä vuosittain. Se on suuri määrä hukkaan heitettyä ruokaa, resursseja ja turhaan syntyneitä ympäristövaikutuksia. Ruokahävikki on ruokajärjestelmämme kestämättömyyshaasteita, joka tulee ratkaista. Pelkkä ruokahävikistä keskusteleminen ei kuitenkaan riitä kuluttajien asenteiden ja toimintatapojen muutokseen. Kuluttajaliiton koordinoimassa Hävikkifoorumi-hankkeessa selvitetäänkin tutkimuksen avulla, miten kuluttajakäyttäytymistä voidaan ohjata tehokkaammin kohti hävikin vähentämistä. 

Pelkkä ruokahävikistä keskusteleminen ei riitä kuluttajien asenteiden ja toimintatapojen muutokseen. 

Ruokahävikille tiukka puolittamistavoite 

Yhteensä ruokaketjussa menee vuosittain noin 400–500 miljoonaa kiloa syömäkelpoista ruokaa hukkaan. EU-maat, Suomi mukaan lukien, ovatkin sitoutuneet YK:n kestävän kehityksen tavoitteeseen puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä.  

Kotitalouksissa hävikkiä syntyy ruokaketjussa eniten, ja kuluttajissa nähdään erityinen potentiaali hävikin vähentämisessä. Kansallinen Hävikkifoorumi pyrkii olemaan osa ratkaisua, jotta ruokahävikin puolittamistavoitteeseen päästään kotitalouksien osalta. 

Ruoan arvostus vastuullisen ruokailun ytimessä 

Ruoan tuotantoon tarvitaan paljon luonnonvaroja, ja ruoasta syntyy noin kolmannes kulutuksen ympäristöpäästöistä. Siten ruokahävikki edustaa hukkaan heitettyjä resursseja ja turhaan syntyneitä ympäristövaikutuksia. 

Ruoan arvostuksesta puhuttaessa ollaan vastuullisen ruokailun ytimessä.Kestävämpään ruokailuun siirtyminen nimittäin edellyttää kuluttajalta havahtumista juuri ruoan arvostukseen. Se on edellytys kohtuullisempaan kulutukseen siirtymiseksi sekä hävikin minimoimiseksi.Olennaista olisi minimoida hävikki erityisesti niiden ruokien osalta, joiden valmistus aiheuttaa erityisen paljon ympäristövaikutuksia, kuten liha- ja maitotaloustuotteet. 

Kestävämpään ruokailuun siirtyminen edellyttää ruoan arvostusta. 

Taustalla pitkäaikaista vaikuttamista hävikkiasioissa 

Ennen Hävikkifoorumia Kuluttajaliitto on edistänyt ruokahävikin vähentymistä koordinoimalla valtakunnallista Hävikkiviikkoa useiden vuosien ajan (2012–2016). Kampanjaviikot saavat kattavaa valtakunnallista näkyvyyttä ja niihin osallistuu laaja ja monipuolinen joukko kumppaneita. Hävikkiviikkoa koordinoidessani oli mieltä lämmittävää havaita, että monet kampanjaviikon kumppanit toteuttivat ruokahävikistä viestimisen lisäksi myös käytännön toimia ruokahävikin vähentämiseksi. 

Viime vuodet Hävikkiviikkoa on koordinoinut Kuluttaja-lehti, Kuluttajaliiton jatkaessa viestintää ruokahävikistä omissa viestintäkanavissaan ja tapahtumissaan. Viime keväänä tehtiin selvitys poikkeusajan vaikutuksista kotitalouksien ruokahävikkiin. Lisäksi vuonna 2017 Kuluttajaliitto selvitti Kantar TNS:n toteuttamana kuluttajien ruokahävikkiin liittyviä asenteita. Kuluttajaliitto osallistuu parhaillaan myös ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön koordinoimaan viestintäkampanjaan Rakasta joka murua, joka on hanke biojätteen lajittelun edistämiseksi ja ruokahävikin vähentämiseksi. Hävikkifoorumi-hankkeen myötä hävikin vähentämistyöhön voidaan jälleen panostaa entistä vahvemmin Kuluttajaliitolla.   

Hävikki taklataan yhteistyöllä 

Vaikka kotitalouksien ruokahävikki konkretisoituu usein vasta kodin seinien sisällä, siihen vaikuttavia päätöksiä tehdään jo aiemmin muun muassa ruokakaupassa tai ruoan verkkokaupoissa. Toisaalta kotitalouksien hävikkiin vaikuttavat monet muut tekijät, kuten esimerkiksi elintarvikkeiden pakkauskoot. Siksi Hävikkifoorumi ei keskity vain kodin ympäristöön, vaan myös siihen miten esimerkiksi kaupan tai ruoan verkkokaupan ympäristöjä ja siellä olevia tekijöitä voitaisiin muuttaa niin että ne tukisivat kuluttajia hävikin vähentämisessä. 

Hävikkifoorumissa innovoidaan uusia ratkaisuja hävikin vähentämiseksi. 

Luonnonvarakeskus tuottaa hankkeessa selvityksen, jonka tavoitteena on tutkia hävikin vähentämiseen liittyvän kuluttajakäyttäytymisen muutoksen esteitä ja ajureita. Selvityksen pohjalta Hävikkifoorumissa aletaan tänä vuonna innovoida yhteisvoimin uusia ratkaisuja hävikin vähentämiseksi. 

Foorumi tarjoaa ruokahävikistä kiinnostuneille ruoka-alan toimijoille tai vaikuttajille paikan hävikkiratkaisujen innovointiin, suunnitteluun ja testaamiseen. Foorumiintoivotaan siksi mukaan erilaisia ruokahävikkiasioista syttyviä ruoka-alan toimijoita, jotka voivat osaltaan tukea kuluttajia kohti hävikin vähentämistä, viestimällä tai osallistumalla uudenlaisten hävikkiratkaisujen innovointiin!   

Hävikkifoorumi-hanke (2020–2023) toteutetaan yhdessä upean kumppanijoukon kanssa. Mukana ovat Luonnonvarakeskus Luke, Motiva, Marttaliitto ry, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry, Päivittäistavarakauppa ry ja Valintamuotoilijat. Hankkeessa on mukana myös Kuluttaja-lehti, joka järjestää valtakunnallisen Hävikkiviikon osana hanketta.Pitkäjänteisen yhteistyön ja kehittämisen mahdollistaamaa- ja metsätalousministeriöltä saatu kolmivuotinen rahoitus. Lisätietoa https://www.kuluttajaliitto.fi/havikkifoorumi 

  

Tämä blogikirjoitus avaa hankkeen blogisarjan, jossa ovat äänessä kaikki hankkeen mainiot asiantuntijat! Seuraavaksi esittelyvuorossa Luonnonvarakeskus Luken asiantuntijat erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri ja tutkija Inkeri Riipi, jotka ovat olleet kehittämässä Suomen ruokahävikin seurantajärjestelmää ja tiekarttaa ruokahävikin vähentämiseksi. Kirjoituksessaan asiantuntijat kertovat mitä 19.1.2021 julkaistava Ruokahävikin vähentämisen tiekartta tarkoittaa kotitalouksien osalta.

Blogikirjoitukset eivät ole Kuluttajaliiton virallisia tiedotteita, lausuntoja, julkilausumia tai kannanottoja. Blogit ovat yhteiskunnallisia keskustelunavauksia kirjoittajan esiin nostamista näkökulmista. Blogeissa julkaistaan myös vieraskynätekstejä.

Jenni Vainioranta

VASTUULLISUUSASIANTUNTIJA