Kotitalouksien ruokahävikistä puhuu moni taho. Kuluttajaliiton uusi Hävikkifoorumi-hanke kokoaa alan toimijoita saman pöydän ääreen. Hankekumppaneiden yhteisenä tavoitteena on kehittää nykyisiä hävikkitoimia entistä vaikuttavimmiksi kotitalouksien ruokahävikin vähentämiseksi. Hanke toteutetaan asiantuntevalla kumppanijoukolla, jonka kanssa tehdään tutkimusta, kehittämistyötä ja viestintää ruokahävikistä.
”Jokainen suomalainen tuottaa noin 23 kilogrammaa ruokahävikkiä vuodessa. Tämä ei voi enää jatkua”, toteaa Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell. ”Nyt on aika tuottaa konkreettisia työvälineitä kuluttajille ruokahävikin vähentämiseen. Sitä varten tämä hanke on olemassa”, Beurling-Pomoell painottaa.
Kuluttajaliitto toimii kansallisen kuluttajien ruokahävikkifoorumin koollekutsujana ja organisoijana. Tavoitteena on saada hankekumppaneiden lisäksi mukaan laajasti muita ruoka-alan eri toimijoita, kuten suuria elintarvike- ja kaupan alan yrityksiä, kansalaisjärjestöjä sekä paikallisia ruohonjuuritason toimijoita viestimään ruokahävikistä entistä näkyvämmin.
Hanke toteutetaan yhdessä Luonnonvarakeskuksen, Motivan, Marttaliiton, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry:n ja Päivittäistavarakauppa ry:n kanssa. Hanke tarjoaa uudenlaisen yhteisen alustan alan eri toimijoiden kohtaamiseen ja yhteistyön lisäämiseen sekä erityisesti nykyisten hävikin vähentämistoimien vaikuttavuuden kehittämiseen.
”Kun kuluttajien tietoisuutta oman panoksensa merkityksestä hävikkitaistelussa lisätään, kasvaa myös ruoan arvostus”, muistuttaa pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell. Käyttäytymistieteistä tiedetään kuitenkin, ettei pelkkä tiedon lisääminen aina riitä käyttäytymisen muutokseen. ”Ratkaisuksi tarvitaan myös muita samanaikaisia toimenpiteitä, jotta voidaan synnyttää pysyvää kuluttajakäyttäytymisen muutosta”, Beurling-Pomoell toteaa.
Yksi kiinnostavimmista tuotoksista tulee olemaan Luonnonvarakeskuksen toteuttama selvitys, jossa kartoitetaan ruokahävikin vähentämiseen liittyvän muutoksen esteitä ja ajureita. Ymmärtämällä paremmin hävikkiruokaan liittyvää kuluttajakäyttäytymistä voidaan innovoida uusia ja parempia hävikkiratkaisuja. Vaikka kotitalouksien varsinainen ruokahävikki syntyy kodin seinien sisällä, sen syntyyn vaikuttavat monin paikoin jo aiemmin tehdyt valinnat ruokakaupoissa tai verkkokaupoissa.
Hankkeessa tullaan hyödyntämään myös soveltavaa käyttäytymistiedettä ja niin sanottua käyttäytymislähtöistä tuuppausajattelua. Tavoitteena on luoda työkaluja todellisen käyttäytymismuutoksen aikaansaamiseksi.
Koko ruokaketjussa eniten ruokahävikkiä muodostuu kotitalouksissa, arviolta 120–160 miljoonaa kiloa vuosittain. EU:n tavoitteena on puolittaa ruokahävikin määrä vuoteen 2030 mennessä. Myös Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelmassa kansalliseksi tavoitteeksi on asetettu ruokahävikin puolittaminen. Kuluttajien odotetaan tekevän oman osansa tavoitteiden saavuttamiseksi.
Hanke saa Ruokaviraston ruokaketjun kehittämishankkeisiin tarkoitettua valtionavustusta, jota rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö. Kolmivuotinen hanke käynnistyi marraskuun alussa.
Lisätietoja: pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell, puh. 040 5566 421
