Kuluttajaliiton selvityksen mukaan koronakeväänä lisääntynyt kotona oleminen vähensi kotitalouksien ruokahävikkiä. Suunta on oikea, sillä hallituksen tavoitteena on puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä. Hävikinvähentämistavoite on tiukka ja myös kuluttajien odotetaan tekevän osansa, sillä ruokaketjussa hävikkiä muodostuu eniten kotitalouksissa. Juuri nyt on otollinen aika luoda kotitalouksiin uusia ratkaisuja ja rikkoa rutiineja ja toimintatapoja ruokahävikin vähentämiseksi. Katso sivun lopusta vinkit ruokahävikin vähentämiseen!
Yli neljännes kertoi kodin ruokahävikin vähentyneen
Toteutimme kevään aikana selvityksen poikkeusajan vaikutuksista kotitalouksien ruokahävikkiin. Aula Researchilla teetetyn kuluttajaselvityksen (n = 1109) mukaan jopa 26 % vastaajista sanoi oman ruokahävikin vähentyneen keväällä koronatilanteen takia. Vain harva oli sitä mieltä, että hävikki olisi kasvanut koronan aiheuttaman tilanteen aikana. Kevään tutkimuksen mukaan kotona oleminen siis vähensi selvästi kotitalouksien ruokahävikkiä.
Toisaalta myös verkossa tehtävät ruokaostokset voivat osaltaan vähentää ruokahävikkiä, kun ostoksia ja ruokia tehdään suunnitelmallisemmin.
Kuluttajille on ollut jo pitkään tarjolla vinkkejä arjen toimintamallien muuttamiseen hävikin vähentämiseksi, mutta tulosten mukaan koronatilanne voi aikaansaada ruokahävikin näkökulmasta positiivisia muutoksia toimintatavoissa.
Viestintä ei yksin riitä
Syitä kotitalouksien ruuan poisheittämiseen on useita tiedonpuutteesta asenteisiin ja välinpitämättömyyteen. Yleisiä syitä kotitalouksien ruokahävikin syntyyn ovat myös suunnittelemattomuus sekä puutteet kotitaloustaidoissa*, joten kotitalouksiin kohdistuvalle koulutukselle ja neuvonnalle on selvä tarve. Kuluttajien tietoisuutta ja taitoja lisäämällä voidaan rikkoa jo totuttuja rutiineja hävikin vähentämiseksi. **
Vaikka viestinnän ja koulutuksen rooli on tärkeä kuluttajien tietoisuuden lisäämiseksi ja asenteiden muuttamiseksi, on selvää, että pelkkä tiedon lisääminen ei riitä ratkaisuksi: tarvitaan myös muita samanaikaisia toimenpiteitä, joiden avulla voidaan vaikuttaa kuluttajien asenteisiin, totuttuihin toimintamalleihin ja sosiaalisin normeihin.
”Kuluttajien tietoisuutta ja taitoja lisäämällä voidaan rikkoa jo totuttuja rutiineja hävikin vähentämiseksi.”
Kuluttajien tuuppaaminen kohti hävikin vähentämistä
Hävikinvähentämistoimissa on olennaista muistaa, että kuluttajilla on vain rajalliset resurssit käytössään. Lisäksi ruokaan liittyvien valintojen taustalla vaikuttaa moni asia, joista hävikin vähentäminen ei välttämättä ole päällimmäisin tavoite. Siksi todellisen kuluttajakäyttäytymisen muutoksen aikaansaamiseksi on olennaista löytää ratkaisuja, jotka vähentävät kotitalouksien hävikkiä, mutta tarjoavat kuluttajalle samanaikaisesti muunlaista hyötyä, kuten ajansäästöä tai arjen helppoutta.
Soveltavaa käyttäytymistiedettä ja niin sanottua käyttäytymislähtöistä tuuppaustoimintamallia hyödyntämällä voitaisiin lisätä ymmärrystä hävikkiruokaan liittyvästä kuluttajakäyttäytymisestä sekä luoda työkaluja ja oikeanlaisia ympäristöjä todellisen käyttäytymismuutoksen aikaansaamiseksi.
Tuuppaustoimintamallin taustalla on ajatus siitä, että monet arjen valinnat tehdään sen kummemmin miettimättä, mutta ihmisten käyttäytymistä ja rutiineja voidaan rikkoa hienovaraisesti muuttamalla ympäristöjä niin, että paremmat valinnat ovat helppoja ja houkuttelevia, kajoamatta kuitenkaan ihmisen valinnanvapauteen.
Mallin hyödyntämiseen tarvitaan kuitenkin lisää tietoa siitä mitkä ovat kuluttajakäyttäytymisen muutoksen esteitä ja ajureita ruokahävikin vähentämisessä.
Hävikkityöhön lisää panoksia, tutkimusta ja uudenlaista yhdessä tekemistä
Näistä syistä johtuen olemme parhaillaan hakemassa hienolla kumppanijoukolla rahoitusta kolmen vuoden kehittämishankkeelle, jossa etsittäisiin keinoja ruokahävikkiin
liittyvän kuluttajakäyttäytymisen muuttamiseksi ja kehitettäisiin hävikin vähentämistoimia entistä vaikuttavammaksi. Tavoitteena on nostaa ruokahävikki entistä näkyvämmin yhteiskunnalliseen keskusteluun ja kuluttajien tietoisuuteen sekä löytää konkreettisia työkaluja ja ratkaisuja hävikin vähentämiseen.
Ruokahävikki on ollut Kuluttajaliitossa pitkään tärkeä teema, jota on haluttu pitää esillä niin viestinnässä kuin vaikuttamistyössäkin. Hävikkiviikon lisäksi Kuluttajaliitto osallistuu tänä vuonna alkavaan ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön koordinoimaan viestintäkampanjaan ”Rakasta joka murua”, joka kampanjoi biojätteen lajittelun edistämiseksi ja ruokahävikin vähentämiseksi.
Rahoituksen saaminen kolmivuotiselle yhteistyöhankkeelle mahdollistaisi viestintäkampanjoiden jälkeen pitkäjänteisemmän tekemisen tärkeän teeman ympärillä. Tällöin toivotamme tervetulleeksi kaikki teemasta kiinnostuneet, ruoka-alan toimijat, yritykset, kansalaisjärjestöt sekä paikalliset ruohonjuuritason toimijat mukaan hankkeeseen. Toivottavasti pääsemme palaamaan tähän piakkoin!
Katso vinkit ruokahävikin vähentämiseen:
*Luonnonvarakeskus (n.d.) Ruokahävikki ja ruokajärjestelmän kiertotalous. Saatavilla: https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/ruoka-ja-ravitsemus/ruokahavikki/
**Geffen, Lisanne & van Herpen, Erica & Trijp, Hans. (2020). Household Food Waste—How to Avoid It? An Integrative Review. In book: Food Waste Management, pp.27–55. DOI: 10.1007/978-3-030-20561-4_2
Blogikirjoitukset eivät ole Kuluttajaliiton virallisia tiedotteita, lausuntoja, julkilausumia tai kannanottoja. Blogit ovat yhteiskunnallisia keskustelunavauksia kirjoittajan esiin nostamista näkökulmista. Blogeissa julkaistaan myös vieraskynätekstejä.
Jenni Vainioranta
VASTUULLISUUSASIANTUNTIJA
