Asiakasmaksu-uudistus jää vielä kauas maalista – työtä on jatkettava terveyden tasa-arvon edistämiseksi
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus jäi Sipilän hallitukselta kesken, ja samalla raukesivat myös asiakasmaksulainsäädännön muutosehdotukset. Sanna Marinin hallituksen vaikeaksi tehtäväksi jäi jatkaa kipeästi kaivatun uudistuksen valmistelua. Osana tätä työtä sosiaali- ja terveysministeriössä on virkamiestyönä valmisteltu uusi ehdotus asiakasmaksulain muutoksiksi.
Ehdotus sisältää selkeitä ja kaivattuja parannuksia. Kuluttajaliitto ei kuitenkaan pidä nyt esitettyjä parannuksia riittävinä, vaan asiakasmaksulakiin tulisi tehdä vielä enemmän muutoksia, jotta pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelman kirjaukset hoidon esteiden purkamisesta ja terveyden tasa-arvon lisäämisestä toteutuisivat parhaalla mahdollisella tavalla.
Kuluttajaliitto on jo pitkään vaatinut, että terveyskeskustasoisen perusterveydenhuollon tulisi olla maksutonta kaikkialla Suomessa. Terveydenhuollon asiakasmaksut ovat merkittävä este palveluiden käyttämiselle pienituloisimpien ihmisten keskuudessa. Hoitajakäyntien maksuttomuus, perusterveydenhuollon mielenterveyspalveluiden maksuttomuus sekä muut maksuttomuuden laajennukset, joita nyt ehdotetaan ovat kannatettavia, mutta riittämättömiä. Myös lääkärikäyntien tulisi olla ihmisille maksuttomia.
Asiakasmaksut ovat merkittävä tekijä ihmisten ylivelkaantumisessa. Vuonna 2018 ulosottoasioita tuli vireille yhteensä 3,4 miljoonaa, joista lähes 390 000 eli yli 10 % koostui sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista. Jo tämä yksistään kertoo siitä, että liian monille nykyinenkin maksutaso on liikaa. Maksuttomuus ja sitä myötä matala kynnys perusterveydenhuoltoon maksaisi itsensä moninkertaisesti takaisin ja toisi apua tarvitsevat aikaisemmin palveluiden piiriin. Lisäksi sekä lääkäri- että hoitajakäyntien maksuttomuus lisäisi julkisten palvelujen ja työterveyshuollon palveluiden asiakkaiden yhdenvertaisuutta.
Ehdotuksessa ollaan laajentamassa maksukattoa kerryttävien maksujen listausta. Erityisesti suunterveydenhuollon maksujen sekä toimeentulotuesta maksettujen asiakasmaksujen lisääminen listalle on tärkeää. On kuitenkin kestämätöntä asiakkaan kannalta, että sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuissa, lääkkeissä ja matkoissa on kaikissa omat erilliset maksukattonsa. Jos asiakkaalla on kaikkia edellä mainittuja kuluja, maksuja kertyy yhteensä n. 1600 euroa ennen kuin katot täyttyvät ja maksuihin saa helpotusta. Maksukattoja tulisi olla vain yksi ja sen tulisi olla huomattavasti nykyistä alhaisemmalla tasolla, jotta paljon lääkkeitä ja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita käyttävien asema oikeasti helpottuisi. Toinen maksukattoihin liittyvä ongelma on niiden sidonnaisuus kalenterivuoteen. Järjestelmien kehittyessä myös jaksottamiseen tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota ja tasata siten kuluttajien maksutaakkaa nykyistä paremmin.
Kuluttajaliitto pitää huonona ratkaisuna sitä, että jatkossakin maksukaton seurantavelvollisuus säilyisi asiakkaalla itsellään. Tietojärjestelmien kehittymisen myötä seurantavelvollisuus tulisi siirtää kunnille, sillä asiakkaiden on usein huomattavan vaikea seurata maksukaton kertymistä ja he maksavat siten usein liikaa asiakasmaksuja. Maksukatosta ja sen seurantavelvollisuudesta tulisi myös olla selkeä maininta asiakkaalle toimitettavissa asiakasmaksuja koskevissa laskuissa.
Kunnat eivät ole noudattaneet laissa jo nykyisin olevaa velvoitetta alentaa maksuja tilanteissa, joissa maksuvelvollisuus vakavasti vaarantaa asiakkaan tai tämän perheen toimeentulon. Siksi on tärkeää, että tätä velvollisuutta nyt painotetaan ja vahvistetaan. Velvollisuus koskisi jatkossakin vain maksukyvyn mukaan määräytyviä maksuja. Muiden maksujen osalta kunnilla olisi mahdollisuus alentaa maksuja, mutta ei velvollisuutta. Ottaen huomioon sen, ettei edes velvollisuutta ole täytetty nykyisinkään, on epätodennäköistä, että kunnat jatkossa laajentaisivat oma-aloitteisesti maksualennuksia myös muihin maksuihin. Tämä asettaa asiakkaat epätasa-arvoiseen asemaan. Velvollisuuden tulisi ulottua myös tasasuuruisiin maksuihin.
Asiakkaan kannalta sosiaali- ja terveydenhuollon maksujen oikeellisuuden arviointi ja maksukattojen seuranta on hankalaa. Samalla oma elämäntilanne saattaa usein olla juuri silloin kaikkein haurain, kun näitä palveluita tarvitaan. Siksi olisikin ensiarvoisen tärkeää kertoa maksuperusteista ja -menettelyistä mahdollisimman selkeästi ja helposti asiakkaille. Tietoa pitäisi olla saatavilla jo ennen palveluiden pariin hakeutumista, mutta myös laskujen yhteydessä.
Kuluttajaliitto on lausunnossaan painottanut tarvetta nykyistä selkeämmälle ja asiakaslähtöisemmälle viestinnälle maksuista. Hallituksen ehdotuksessa määritelläänkin nykyistä tarkemmin, mitä tietoja asiakkaalle on laskun yhteydessä annettava. Myös tietojen antamisen tavalla ja muotoiluilla on iso merkitys. Pieni präntti laskun alalaidassa voi jäädä huomiotta. Maksuasioissa auttavan yhteyshenkilön yhteystiedot tulee olla selkeästi nähtävillä, samoin tieto mahdollisuudesta saada maksuja alennetuksi toimeentuloperusteilla.
Kuluttajaliitto on jo pitkään ajanut parempaa asiakkaansuojaa sote-palveluissa ilmenevien virheiden varalle. Julkisuudessa on viime vuosina ollut useita erittäin surullisia esimerkkejä palveluissa olleista virheistä. Tällä hetkellä asiakkaalla ei ole mahdollisuutta saada maksamiaan asiakasmaksuja alennetuksi tai poistetuksi palvelun virheen johdosta. Valitettavasti nyt tehty ehdotus ei ole poistamassa tätä epäkohtaa. Olemme esittäneet lakiin lisättäväksi uutta pykälää, joka perusteella maksujen alentaminen tai jopa poistaminen olisi mahdollista toimeentuloperusteen lisäksi myös virheen johdosta. Teettämämme kyselyn mukaan jopa 26 % ihmisistä on saanut viimeisen vuoden aikana virheellistä sote-palvelua. Tämä kertoo karua kieltä siitä, etteivät nykyiset kollektiivivalvonnan keinot yksinään riitä turvaamaan asiakkaiden oikeuksia julkisissa sote-palveluissa.
Asiakasmaksulakiehdotus on askel oikeaan suuntaan. Onnistuakseen tavoitteissaan purkaa hoidon esteitä ja lisätä terveyden tasa-arvoa hallituksen tulee kuitenkin ottaa vielä monta askelta lisää.
Blogikirjoitukset eivät ole Kuluttajaliiton virallisia tiedotteita, lausuntoja, julkilausumia tai kannanottoja. Blogit ovat yhteiskunnallisia keskustelunavauksia kirjoittajan esiin nostamista näkökulmista. Blogeissa julkaistaan myös vieraskynätekstejä.
