Potilaslaki velvoittaa, että jokaisella terveydenhuollon toimintayksiköllä tulee olla nimetty potilasasiamies, joka neuvoo, avustaa ja ohjaa potilasta sekä tiedottaa potilaan oikeuksista. Potilasasiamies on puolueeton neuvoja, joka ei voi ottaa kantaa hoidollisiin ratkaisuihin tai potilasvahinkoasioihin.

Potilailla on joskus virheellinen käsitys, että potilasasiamies on oman työnantajansa etujen edistämistä varten – ja näin ollen myös oman työnantajansa puolella. Näin asia ei kuitenkaan ole. Potilasasiamiehet toimivat potilaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi yhteistyössä niin potilaiden, omaisten kuin tarvittaessa myös terveydenhuollon ammattihenkilöidenkin kanssa.

Potilaan huolet ja murheet eivät nykyisessä järjestelmässä kuitenkaan kuulu kenelle tahansa potilasasiamiehelle, vaan potilaan pitäisi tietää tarkemmin, mihin ottaa yhteyttä. Sairaanhoitopiireillä on omat potilasasiamiehensä, kunnilla omat potilasasiamiehensä, yksityisillä terveydenhuollon palveluntuottajilla omansa jne. Monesti potilasasiamiehet neuvovat auliisti kaikkia yhteydenottajia, toisin sanoen myös muita, kuin varsinaiseen omaan asiakaskuntaan kuuluvia ”oman palveluntuottajan” asiakkaita. Tosin tuolloin neuvonta tapahtuu yleisellä tasolla. Tarkempaa tietoa tai yksityiskohtaisempia ohjeita saadakseen asiakkaan on pääsääntöisesti oltava yhteydessä kyseisen terveydenhuollon palveluntuottajan omaan potilasasiamieheen, sillä eri toimijoilla saattaa olla toisistaan poikkeavat käytännöt ja lomakkeet erilaisten reklamaatioiden käsittelyyn. Kuulostaa sekavalta – ja sitä se asiakkaiden silmissä taitaa välillä ollakin.

Potilaiden tiedonsaannin näkökulmasta nykyisessä tilanteessa haasteena on potilasasiamiestoiminnan hajanaisuus ja toisaalta saatavilla olevan tiedon pirstaleisuus ja joskus myös hankala löydettävyys. Hakukoneiden tarjoamilla sivustoilla tieto potilaan oikeuksista on monin paikon samaa ja melko pinnallista. Joillain sivustoilla tieto on hyvin yksipuolista, puutteellista tai jopa virheellistä. Asiakkaalle herää helposti lisäkysymyksiä tässä prosessi- ja käsiteviidakossa viimeistään siinä kohtaa, kun esiin tulee useita erilaisia valituskanavia. Asiaa voi alkuun käsitellä avoimella keskustelulla hoitopaikassa. Jos hoitopaikassa käydystä keskustelusta ei ole apua, potilas voi tehdä kirjallisen muistutuksen hoitopaikan terveydenhuollosta vastaavalle johtajalle. Mikäli asiakas on esimerkiksi tyytymätön saamansa muistutusvastaukseen, hän voi tehdä kantelun aluehallintovirastolle, tai Valviralle – jos asia koskee kuollutta henkilöä. Potilasvahinkotapauksissa ilmoitus tehdään puolestaan Potilasvakuutuskeskukseen.

Kaksi vuosikymmentä käytännön hoitotyötä tehneenä ja myöhemmin potilasasiamiehenä toimiessani tämä potilasasiamiesjärjestelmän moninaisuus, potilaiden saatavilla olevan tiedon hajanaisuus ja toisaalta puutteellinen tietoisuus niin potilaan oikeuksista, kuin potilasasiamiestoiminnasta ylipäätään – on ajoittain tullut hyvin selkeästi esiin. Toivottavaa myös olisi, että yhä useampi terveydenhuollon ammattilainen informoisi potilasta esimerkiksi hoitovirhe-epäilystä tai muusta palvelupoikkeamasta, sillä potilaalla on näihinkin asioihin laillinen tiedonsaantioikeus.

Tähän loppuun laitettakoon tiivistettynä, mitä laki potilaan asemasta ja oikeuksista eli ns. potilaslaki pitää sisällään. Laista löytyy säännökset niin potilaan oikeuksista kuin potilasasiamiestoiminnastakin. Laki korostaa potilaan oikeutta hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon ja siihen liittyvään kohteluun. Lisäksi hoito on järjestettävä siten, ettei se loukkaa potilaan ihmisarvoa, vakaumusta tai yksityisyyttä. Laki turvaa potilaalle oikeuden itsemääräämiseen ja tiedonsaantiin ja se korostaa myös potilaan aktiivista osallistumista hoitonsa päätöksentekoon sekä alaikäisen potilaan asemaa. Potilaalla on myös oikeus tehdä muistutus ollessaan tyytymätön saamaansa hoitoon tai kohteluun.

Näin siis teoriassa – mutta minkälaista on potilaiden tiedonsaanti omista oikeuksistaan käytännössä?

Blogikirjoitukset eivät ole Kuluttajaliiton virallisia tiedotteita, lausuntoja, julkilausumia tai kannanottoja. Blogit ovat yhteiskunnallisia keskustelunavauksia kirjoittajan esiin nostamista näkökulmista. Blogeissa julkaistaan myös vieraskynätekstejä.

Hanna Sykkö