Pienessä järjestössä työntekijöiden työnkuva on yllättävän monipuolinen. Kaiken muun kiinnostavan lisäksi vastaan meillä lemmikkeihin liittyvistä kuluttaja-asioista: olen esimerkiksi jäsenenä seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnassa (josta käytetään selkeää lyhennettä SHEHVNK). Keskeisin syy tuohon jäsenyyteen on luultavasti se, että olen kissaihminen enkä ole yrittänyt salata asiaa mitenkään työpaikallani. 

Lain silmissä lemmikkieläimet ovat tavaroita ja koiranpentuun sovelletaan samoja säännöksiä kuin esimerkiksi kännyköihin. SHEHVNK:n jäsenyyteen liittyen selvitin kesällä kuluttajariitalautakunnan lemmikkeihin liittyvää ratkaisukäytäntöä.

Lemmikin myyjän vastuu eläimen perinnöllisistä ja synnynnäisistä vioista on ankaraa. Ostajalla on oikeus saada hinnanalennusta, purkaa kauppa tai saada korvausta hoitokuluista. Myyjä ei voi välttää vastuuta kertomalla rodun mahdollisista perinnöllisistä sairauksista ja puutteista kaupanteon yhteydessä. Vastuusta voi vapautua ainoastaan tiedossa olevista, juuri kyseistä myytävää pentua koskevista vioista, kertomalla niistä ennen kauppaa. Edes ilmoitus siitä, että myytävänä olevan rotuisien koirien enemmistöllä esiintyy tietty sairaus, ei poista myyjän vastuuta. Ainoa helpotus myyjälle on se, että hän ei ole normaalisti vastuussa koiran myyntihintaa suuremmista sairauden hoitokustannuksista.

Jos koiranostajat pitäisivät tiukasti kiinni kuluttajansuojalain takaamista oikeuksistaan, sairaimpien koirarotujen myyminen voisi käydä kannattamattomaksi. Eläinten hyvinvoinnin kannalta asia ei olisi välttämättä kovinkaan huono.

Blogikirjoitukset eivät ole Kuluttajaliiton virallisia tiedotteita, lausuntoja, julkilausumia tai kannanottoja. Blogit ovat yhteiskunnallisia keskustelunavauksia kirjoittajan esiin nostamista näkökulmista. Blogeissa julkaistaan myös vieraskynätekstejä.

Timo Niemi

lakimies