Kannustetaan kuluttajia ruokahävikin torjuntaan – hävikkityöhön tarvitaan lisää panostuksia

Ilmastoahdistus on helposti lopputuloksena, kun tavallinen kuluttaja kuuntelee ilmastonmuutoksesta käytävää keskustelua. Oman arjen valintojen merkitystä ilmastonmuutoksen torjunnassa on vaikea hahmottaa, mittasuhteet ovat niin valtavat ja epäsuhta tekojen ja tavoitteiden välillä niin suurta.

Kaikkea ei tule eikä voi jättää yksittäisen ihmisen kannettavaksi. Yhteiskunnan, päättäjien, tulee tehdä viisaita päätöksiä, joilla voidaan ohjata markkinoiden toimintaa ja jopa yksittäisten ihmisten toimintaa kohti ympäristön kannalta kestävämpiä valintoja. Vaikeuskerrointa tälle työlle tuo paitsi haasteiden globaali luonne ja tarvittavien toimenpiteiden kiireellisyys, myös tarve tehdä muutoksia oikeudenmukaisesti.

Suomi on sitoutunut YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Yksi niistä koskee ruokahävikkiä. Meidän tulee puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä. Aikaa ei ole paljoa, tehtävää sitäkin enemmän. Suomalaisessa ruokajärjestelmässä pellolta ruokapöytään syntyy vuosittain noin 400 miljoonaa kiloa ruokahävikkiä. Näin valtava määrä syömäkelpoista ruokaa päätyy jätteeksi vuosittain. Kotitalouksien osuus hävikistä on arvioiden mukaan jopa 160 miljoonaa kiloa.

Rinteen hallitusohjelmaan on kirjattu ruokahävikin puolittamista koskeva tavoite. Lisäksi laadittavana on tiekartta hävikin vähentämiseksi ruokaketjun jokaisessa vaiheessa. Ruokajärjestelmää onkin syytä tarkastella kokonaisuutena, jossa kaikilla toimijoilla on tärkeä rooli ja vaikutus muun järjestelmän toimintaan. Erityistä huomiota työssä tulee kiinnittää kotitalouksien hävikin vähentämiseen sekä ravitsemisalan hävikkityöhön. Teollisuudessa ja kaupassa hävikkityö on jo edennyt ja työtä tehdään luontaisesti, onhan kaikki hävikki hukkaan heitettyä resurssia ja vähentää viivan alle jäävää rahamäärää.

Hävikin puolittaminen ei onnistu, ellemme saa aikaan suuria muutoksia kuluttajien käyttäytymisessä. Muutoksen aikaansaamiseksi tarvitsemme merkittäviä panostuksia tiedon lisäämiseen ja kuluttajaviestintään. Ruokahävikin vähentäminen on ihmisenkokoista. Tarvitsemme keinoja ja kannustusta, joilla hyvät ajatukset muuttuvat konkreettisiksi teoiksi. Presidentti Niinistökin tarttui hävikkiasiaan ja korosti kannustavuuden ja hyvien esimerkkien sekä pienten tekojen merkitystä (IS 4.9.2019). Hävikin torjunnassa jokaisella on mahdollisuus kokea vaikuttavansa ja sama resurssiviisauden logiikka pätee myös kotitaloudessa kuin liiketoiminnassa.

Tänään alkava valtakunnallinen Hävikkiviikko (9.9.–15.9.2019) järjestetään jo seitsemännen kerran. Tämän vuoden erityisenä teemana on hävikin ilmastovaikutukset. Tutkimusten mukaan kaikesta kulutuksen aiheuttamasta ympäristökuormasta noin kolmannes syntyy ruuasta. Kampanjan aikana nostetaan hävikkikeskustelua positiivisten esimerkkien ja vinkkien merkeissä, ketään syyllistämättä. Hävikkityö ansaitsisi kuitenkin jatkuvuutta läpi vuoden sekä laajaa eri toimijoiden yhteistyöverkostoa, jossa kokonaisuutta pohdittaisiin laajasti yksittäisten projektien ja vuosittaisten sopimusten sijaan. Valtion budjetissa kyse olisi pienestä rahallisesta lisäpanostuksesta, mutta sillä olisi paljon kokoaan suurempi merkitys matkalla kohti hävikin puolittamista, johon hallituskin on ohjelmassaan sitoutunut.