Tutkimuksissa on todettu, että maksaminen aktivoi aivoissa samoja alueita kuin fyysinen kipu.
Käytännössä maksaminen on lähtökohtaisesti epämiellyttävä ostamisen vaihe kuluttajan kannalta.
Maksamisen epämiellyttävyys voi jopa aiheuttaa sen, että hankintaa ei tehdä, ostopäätöstä
lykätään tai laskujen maksaminen myöhästyy. Monet markkinatoimijat tietävät tämän ja
maksamisesta pyritään tekemään mahdollisimman helppoa, vaivatonta ja nopeaa, jotta
epämiellyttävää tuntemusta ei esiintyisi. Maksamisen siirtyminen taka-alalle, eli maksamisen
helppous voikin johtaa yksittäisten kuluttajien ylivelkaantumiseen.
”Tämän takia on erittäin tärkeää, että reaaliaikaisen maksamisen maailmassa kuluttajalla on myös
reaaliaikainen tieto omasta taloudellisesta tilanteesta talousosaamisen tueksi”, toteaa
Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell Suomen Pankin Maksufoorumissa. ”Tästä
johtuen kuluttajalle tulee tarjota maksamisen yhteydessä tieto pankkitilin saldosta tai luottokortin
maksuvarasta ja esimerkiksi ruokakaupan kassalla maksukortilla maksaessa maksupäätteen
ruudulla tulisi näkyä myös tilin saldo tai mobiilimaksun jälkeen älylaitteelle ilmestyisivät myös
reaaliaikaiset tilitiedot”, Beurling-Pomoell visioi Maksufoorumin puheenvuorossaan.
Maksaminen on avain markkinoiden tarjoamiin tavaroihin ja palveluihin mutta myös
ylivelkaantumiseen. Siksi maksamisen kehittäminen kuluttajien taloudenhallintaa tukevaan
suuntaan on elinehto toimiviin markkinoihin ja elinvoimaiseen yhteiskuntaan. Kun tulevaisuuden
palveluita ja regulaatiota kehitetään, tulee niiden läpäistä käyttäytymistaloustieteellinen testi:
onko palvelu tai regulaatio tehty kuluttajan tosiasiallisen vai teoreettisen käyttäytymisen
perusteella?
Lisätietoja:
pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell, puh. 040 5566 421, juha.beurling-pomoell@kuluttajaliitto.fi
