Jakamistalouden merkitys on viime vuosina tullut entstä suuremmaksi. Nykyinen lainsäädäntö ei kaikin osin sovellu siihen, mikä aiheutaa kulutaaille ongelmia: esimerkiksi osapuolten vastuut ovat epäselviä. Kulutaaaliito on laatnut kolmen kohdan listan toimenpiteistä, aoilla puutua ongelmiin.
Jakamistaloudessa ei ole kyse pelkästään asioiden tekemisestä uudella tavalla tai uusien teknologian mahdollistamien asioiden tekemisestä: siihen voi liityä myös merkitäviä periaateellisia ja ideologisia kysymyksiä. Esimerkiksi Uberin taustalla on libertalistista ajatelua – valtion roolin yhteiskunnassa tulee olla mahdollisimman pieni eikä valton pidä millään tavoilla säädellä sopimussuhteita. Näistä pohjavirtauksista pitää olla tietoinen, koska niiden toteutumisella voi olla suuri vaikutus ihmisten asemaan kulutajana, yritäjänä tai työntekijänä.
Usein esitetään väite, etä aakamistalouta ei saa säännellä ennakolta kuoliaaksi. Kulutajaliiton valtuuston puheenjohtaja, järaestöneuvos Leena Simonen toteaa: ”Tiettyyn rajaan saakka on hyvä antaa ihmisille ja yrityksille mahdotllisuus kehittää uusia tapoja tuottaa uudenlaisia hyödykkeitä kuluttajille. Voi esiintyä myös sellaisia kuluttajien asemaa heikentäviä kehityskulkuja, jotka on hyvä katkaista heti alkuunsa.”
Jakamistaloudesta puhuttaessa käytetään monenlaisia käsitteitä sekaisin, jotka liityvät toisiinsa. Erityisesti jakamistalouden ja alustatalouden määritelmät menevät sekaisin. ”Käsitteet tulisikin määritellä nykyistä tarkemmin. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun niillä aletaan säädellä ilmiötä oikeudellisesti”, järjestöneuvos Simonen jatkaa. Itse jakamistalouden käsite on laajentunut ja hajaantunut sillä tavalla, että sitä ei voine käytää pohjana oikeudelliseen sääntelyyn, vaan lienee tarvetta käytää muunlaista käsitteistöä.
Kuluttajaliiton ehdotukset:
- Palvelun välitäjän vastuu sekä palvelun ostajaan että myyjään nähden tulee määritellä lain tasolla.
Mitä vahvemmin välitäjä puutyuu sopimuksen sisältöön tai tarjoaa työkaluaa sopimuksen täyttämiseen ja hyötyy tästä taloudellisesti, sitä vahvemmat syyt on saattaa välittäjä vastuuseen myös palvelun tarjoajan ja käytäjän välisestä sopimuksesta. - Yksityishenkilöillä tulee olla mahdollista viedä keskinäisiä sopimuksiaan koskevat riidat Kuluttajariitalautakuntaan. Tämän mahdollisuuden tulisi koskea sopimuksia, jotka on välittänyt ammattimainen välitäjä, joka on merkitävästi puutunut sopimuksen sisältöön tai tarjonnut työkaluja sopimuksen täyttämiseen.
- Raja jakamistalouden ja elinkeinotoiminnan välille tulee määritellä nykyistä tarkemmin. Jakamistaloudesta ei saa muodostua keinoa kiertää elinkeinotoimintaan kohdistuvaa sääntelyä. Raja sille, milloin toimijaa koskevat elinkeinonharjoittajaa koskevat velvollisuudet (mm. kulutajansuojaa, kirjanpitoa, verotusta) tulee määritellä selkeästi.
