Säilyketölkkitestissä löytyi hormonihäiriköksi epäiltyjä kemikaaleja – Kuka suojelee kuluttajaa?

Keskustelu hormonitoimintaa häiritsevistä kemikaaleista käy EU:ssa vilkkaana, mutta tehokas sääntely puuttuu. Esimerkiksi hormonihäiriköksi epäillyn bisfenoli A:n (BPA) käyttöä säännellään vain rajatusti. Muovisille ruokapakkauksille on asetettu enimmäisraja-arvot ja vauvojen tuttipulloissa sen käyttö on kokonaan kielletty. EU:ssa työstetään parhaillaan kriteeristöä hormonitoimintaa häiritsevien kemikaalien tunnistamiseksi ja kieltämiseksi, mutta vain koskien torjunta- ja kasvinsuojeluaineita. Kuluttajaliitto on huolissaan hormonihäirikköjä koskevan sääntelyn puutteista. EU:n tulee luoda tehokasta ja kattavaa sääntelyä hormonihäiriköiden kieltämiseksi kaikissa kuluttajatuotteissa.

Kahdeksasta testatusta tölkistä viidestä löytyi hormonihäiriköksi epäiltyjä bisfenoliyhdisteitä

Kuluttajaliitto osallistui tanskalaisen kuluttajaorganisaation THINK Chemicalsin hankkeeseen, jossa testattiin kymmeniä kookosmaitotölkkejä. Kookosmaitotölkit ostettiin Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Islannista ja Tanskasta.

Suomessa myydyistä kookosmaitomerkeistä tutkittiin Bionan, Blue Dragonin, Pirkan, Rainbown, Spice up!, Thailand Santa Marian sekä Vitasia Thain säilyketölkkien sisäpinnoitteiden kemikaalit. Säilyketölkeistä testattiin bisfenoli A- sekä BADGE (bisfenoli-A-diglysidyylieetteri) -pitoisuudet. BADGE on bisfenolia sisältävä epoksijohdannainen, jota käytetään muun muassa säilyketölkkien sisäpinnoitteissa.

Suomessa myydyistä neljästä kookosmaitomerkistä löytyi pieni määrä BADGE-yhdisteitä ja yhdestä löytyi sekä BPA:ta että BADGE- yhdisteitä. Kolmesta ei löytynyt kumpaakaan. Tulosten perusteella ei voi tehdä suoria johtopäätöksiä itse maitojen sisältämistä kemikaalimääristä, mutta jos elintarvikepakkauksessa on BPA:ta, niin se voi liueta myös elintarvikkeeseen.

Itse kookosmaito olisi saanut sisältää monin kymmenkertaisen määrän testattuja kemikaaleja ennen kuin oltaisiin ylitetty nykyisiä EU:n elintarvikkeille asettamia raja-arvoja. Testissä löydettyjä pitoisuuksia olennaisempaa on kuitenkin kuluttajien kokonaisaltistus kemikaaleille, sillä niitä käytetään monissa kulutustuotteissa ja altistuminen niille on laajaa. Ihminen altistuu pienelle määrälle BPA:ta jatkuvasti elinympäristönsä muovituotteiden kautta. BPA:ta joutuu ihmiselimistöön erityisesti ruoan kautta kuten säilykeruoista.

BPA ei ole haluttu kemikaali kuluttajatuotteissa, sillä sen epäillään häiritsevän hormonitoimintaa. Altistumisella hormonitoimintaa häiritseville kemikaaleille on epäilty olevan haitallisia vaikutuksia lisääntymiseen, hermostoon, immuunijärjestelmään, verenkiertojärjestelmään ja joidenkin syöpätyyppien lisääntymiseen.

Bisfenolit pois vapaaehtoisesti

Osa yrityksistä haluaa olla tuoteturvallisuuslinjauksissa edelläkävijöitä ja poistaa bisfenoliyhdisteitä sisältävät tölkkimateriaalit valikoimistaan jo ennen pakottavaa lainsäädäntöä. Näin ovat tehneet muun muassa Aduki Oy, K-ryhmä ja S-ryhmä.

Aduki Oy:n Bionan kookosmaitotölkit ovat BPA-vapaita, ja pian ovat kaikki muutkin Bionan säilyketölkit. Tällä hetkellä K-ryhmän omamerkkituotteiden säilyketölkeistä ei löydy enää BADGE -yhdisteitä, ja tavoite on saada kaikki omamerkkituotteiden pakkaukset BPA-vapaiksi jo ensi vuoden alkupuolella. S-ryhmän tavoitteena on karsia kaikki bisfenoliyhdisteet omamerkkituotteissa käytettävistä pakkauksista vuoteen 2018 mennessä. Suurin osa S-ryhmän BPA:ta sisältäneistä omamerkkituotteiden pakkauksista on jo korvattu muilla materiaaleilla.

EU-prosessit kuluttajien suojaamiseksi takkuavat

Huolimatta selkeästä tarpeesta poistaa hormonitoimintaa häiritsevät kemikaalit kuluttajatuotteista, Euroopan komissio viivyttelee tehokkaan sääntelyn luomista. Osa jäsenmaista on tyytymättömiä komission hormonihäiriköille tehdyn kriteeristön nykyversioon. Nykymuodossaan määritelmä tulisi todennäköisesti hylätyksi. Kriteeristö koskee ainoastaan torjunta- ja kasvinsuojeluaineita, eikä laajasti kaikkia kuluttajien kohtaamia tuotteita. Lisäksi kriteeristön perusteella vain harva hormonihäirikkö tulisi tunnistetuksi ja kielletyksi, sillä määritelmän haarukkaan osuisi ainoastaan kemikaali, jolla on todettuja negatiivisia vaikutuksia ihmisterveyteen. Esimerkiksi pelkkä vahva epäily kemikaalin hormonihaitoista ei riitä, ei myöskään se, että kemikaalilla on todettuja vaikutuksia eläinten terveyteen. Komissio ilmoitti hiljan, että se muotoilee määritelmän uudelleen. Komission esitys kriteeristöstä tulee parlamentin hyväksyttäväksi tai hylättäväksi vuodenvaihteen jälkeen, muutosehdotuksia sen sisältöön ei voi kuitenkaan enää tehdä.

Viime kuukausien aikana komissio on tehnyt analyysiä siitä, miten BPA:n osalta tulisi edetä EU-lainsäädännössä ja päätyi asettamaan 0,05mg/kg migraatiorajan muovipakkauksissa, metallitölkeissä ja pinnoitteissa käytettävälle BPA:lle. Migraatiorajalla tarkoitetaan enimmäismäärää, jota kemikaalia saa siirtyä itse elintarvikkeeseen.

Euroopan parlamentti otti kantaa lokakuussa siihen, miten ruokapakkausten kemikaaleja tulisi jatkossa säännellä ja ehdotti siinä yhteydessä, että BPA tulisi kieltää kokonaan. Tämä kannanotto ei ole kuitenkaan sitova, eli komission ei tarvitse ottaa sitä välttämättä huomioon tulevissa toimenpiteissään.

EU-sääntelyn puuttuessa jäsenmaat saavat luoda omaa lainsäädäntöään, ja siksi esimerkiksi Ranskassa on soudettu ja huovattu elintarvikepakkausten BPA-kiellon kanssa.

Miten prosessit jatkuvat tästä eteenpäin? On hienoa, että osa kauppaketjuista tekee ennalta töitä yli lainsäädännön vaatimuksen, mutta kuluttajien suojaaminen hormonihäiriköiltä ei voi jäädä yritysten hyväntahtoisuuden varaan. Siksi Kuluttajaliitto vaatii tehokasta sääntelyä hormonihäiriköille niiden tunnistamiseksi ja kieltämiseksi kuluttajatuotteissa!

Kiinnostuitko ja haluat kuulla lisää? Lisää aiheesta ja testituloksista Kuluttaja-lehden numerossa 1/2017.