Kuluttajaliiton koordinoiman Kuluttajaparlamentin järjestöt kartoittivat kyselyllä lasten ja nuorten
kriisipalveluiden saatavuutta. Tulosten mukaan moni kriisiapua tarvitseva lapsi tai nuori jää palvelutta, eikä kuntien palvelusta tiedottaminen ole nykyisellään riittävää. Myös palveluohjauksessa ja palvelun laadussa on kehitettävää.


Perheen kriisitilanteessa – esimerkiksi avioerossa, perheenjäsenen kuollessa tai joutuessa onnettomuuteen – lapsen tai nuoren mahdollinen kriisiavun tarve jää helposti huomaamatta tai sopivaa tukea ei ole tarjolla. Aikuisten mielenterveyden ongelmien taustalla ovat suurella osalla lapsuusaikana koetut traumaattiset kokemukset. Käsittelemättömät traumat myötävaikuttavat moniin yhteiskunnan ongelmiin kuten köyhyyteen, rikollisuuteen, heikkoon koulusuoriutumiseen, addiktioihin sekä mielenterveys- ja terveysongelmiin. Oikein ajoitettu ja oikeanlainen tuki vähentää traumaperäisten oireiden riskiä sekä säästää yhteiskunnan kustannuksia.

Enemmistö (76 %) kyselyyn vastanneista oli kokenut tarvetta saada apua kriisistä selviytymiseen, mutta kaksi kolmesta oli kuitenkin jäänyt palvelutta. Valtaosalla syy palvelutta jäämiseen oli tietämättömyys kriisiavun olemassaolosta. Kriisiapua saaneista enemmistö (74 %) oli saanut palvelua nopeasti; joko heti tarpeen ilmetessä tai lähipäivinä. Apua saaneista vain hiukan yli puolet (55 %) oli tyytyväisiä saamaansa palveluun, kun kolmannes koki avun vastanneen tarpeisiin kohtalaisesti ja joka kymmenes huonosti.

Lasten ja nuorten traumaattiseen hätään saa apua esimerkiksi paikallisilta kriisiryhmiltä, perusterveydenhuollosta, erikoissairaanhoidosta, perheneuvoloista, SPR:ltä, seurakuntien perheasiain
neuvottelukeskuksesta ja Suomen Mielenterveysseuran kriisikeskusverkostosta. Tällä hetkellä kriisiavun
saatavuudessa on paikkakunnittain eroja, riippuen esimerkiksi siitä onko paikkakunnalla kriisikeskusta ja miten kriisityöryhmät toimivat. Usein apua on saatavana vain arkipäivisin.

Kuluttajaparlamentin järjestöt vaativat, että lasten ja nuorten kriisipalveluiden kehittämiseen kiinnitetään
huomiota sote-uudistuksen yhteydessä. Kriisipalveluiden kehittämistarpeet tulee tunnistaa myös lasten ja
perheiden palveluita uudistavassa hallituksen kärkihankkeessa lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa erityis- ja vaativimpien palveluiden kehittämiskokonaisuudessa.

Erityisesti tulee turvata valtakunnallisesti riittävät resurssit sekä osaaminen lasten ja nuorten auttamiseen
traumaattisessa kriisissä. Lisäksi tulee yhdenmukaistaa kuntien kriisiavun järjestämisen tapoja tarvittavilta osin. Kriisiavusta tiedottamista sekä palveluohjausta tulee kehittää valtakunnallisesti, jotta kriisiapua tarvitsevat lapset ja nuoret saavat tarpeisiin vastaava palvelua oikea-aikaisesti.

Kuluttajaparlamentti kartoitti lasten ja nuorten kriisiavun saatavuutta Suomessa. Kysely toteutettiin 10.5.–
31.5.2016 verkkokyselynä. Kyselyn kohderyhmänä olivat henkilöt, jotka ovat kohdanneet jonkin kriisin alle 25-vuotiaana. Kyselyyn oli mahdollista vastata myös lähiomaisena oman lapsen puolesta. Kyselyyn vastasi 146 henkilöä. Lue lisää kyselystä alta.


Kuluttajaparlamentin kannanotto annettiin 7.11.2016 eduskunnan Pikkuparlamentissa pidetyssä
tilaisuudessa. Kriisiapua koskevaan kannanottoon yhtyivät seuraavat järjestöt:

ADHD-Liitto
Aivovammaliitto
A-klinikkasäätiö
Allergia- ja astmaliitto
Autismi- ja Aspergerliitto
Autismisäätiö
Ehkäisevä päihdetyö EHYT
Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL
Hengitysliitto
Invalidiliitto
Irti Huumeista
Kotien Puolesta Keskusliitto
Kuuloliitto
Lapsiperheiden Etujärjestö
Marttaliitto
Nuorisosäätiö
Nuorten Kotkien Keskusliitto
Perhehoitoliitto
Suomen Kilpirauhasliitto
Suomen Monikkoperheet
Suomen nuoret lesket
Suomen potilasliitto
Suomen Setlementtiliitto
Takuusäätiö
Väestöliitto
Yhden Vanhemman Perheiden Liitto

Kuluttajaparlamentti on Kuluttajaliiton koordinoima valtakunnallisesti merkittävien järjestöjen vaikuttamisfoorumi. Kuluttajaparlamentissa kymmenet järjestöt tekevät vuosittain yhteisiä kannanottoja aiheista, jotka ovat osallistuvien järjestöjen sekä kuluttajien kannalta merkittäviä. Toiminnan tarkoituksena on saada poliittiset päättäjät tietoisiksi keskeisten järjestöjen näkemyksistä ja kannoista poliittisiin kysymyksiin sekä edistää kuluttajien etua politiikan eri osa-alueilla.