Kuluttajaparlamentti vaatii päättäjiä ottamaan erityistarpeiset lapset paremmin huomioon varhaiskasvatuslakia säädettäessä. Lakia ei saa kirjoittaa vain pedagogisista näkökohdista vaan lähtökohtana on pidettävä lapsen hyvinvoinnin turvaamista.
– THL:n selvityksen mukaan lähes 17 000 lasta tarvitsee erityistä tukea päivähoidossa. Erityistä tukea tarvitsevien osuus on yli kahdeksan prosenttia kaikista kunnallisessa päivähoidossa olevista lapsista. Näitä lapsia tai heidän vanhempiaan ei ole lainkaan kuultu varhaiskasvatuslain valmistelussa, sanoo Riitta Vuorisalo Diabetesliitosta.
Tuen tarpeita aiheuttavia pitkäaikaissairauksia ovat esimerkiksi diabetes, epilepsia, astma, vaikeat ruokaaineallergiat ja vaikea atooppinen ihottuma. Varhaiskasvatuslaissa mainittujen tukimuotojen tulee sisältää sosiaalija terveydenhuollon palveluita kuten lääkehoito, fysio- sekä puheterapia.
– Esimerkiksi astmaa sairastavan lapsen arjen sujuvuuteen ja hyvinvointiin vaikuttaa oleellisesti varhaiskasvatuksen henkilöstön apu ja tuki hoidossa tarvittaessa. Vanhempien tulee voida luottaa lapsen turvalliseen hoitoon päivähoitopäivän aikana, sanoo Tarja Pajunen Hengitysliitosta.
Hallitus on esittänyt erillisenä esityksenään päivähoito-oikeuden rajoittamista. Oikeutta esitetään rajoitettavaksi sosiaaliset perusteet huomioivalla tavalla osa-aikaiseksi silloin, kun vanhempi on kotona äitiys-, isyys-, vanhempaintai hoitovapaalla tai kotihoidon tuella.
Kuluttajaparlamentti edellyttää, ettei subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen kosketa. Päivähoito on ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä, joka helpottaa kaikkein hankalimmassa asemassa olevien perheiden asemaa. Näiden perheiden tuen saantia ei saa asettaa kuntien harkinnan alle. Päivähoito-oikeuden rajaamisessa on kyse merkittävästä hyvinvointipalvelun muutoksesta.
– Lakiluonnoksessa hämmästyttää se, ettei siinä määritellä, miten lapsen yksilöllinen tarve kokopäiväiseen päivähoitoon arvioitaisiin. Meidän näkemyksemme mukaan hoidon tarpeen pystyvät arvioimaan lapsen vanhemmat, ei kunta, sanoo Heljä Sairisalo Yhden Vanhemman Perheiden Liitosta.
Päivähoito-oikeuden rajaamisesta aiheutuisi kunnille myös lisää hallinnollisia kustannuksia, kun kunta joutuisi tekemään arvioita siitä, onko perheellä tarve koko- vai osapäiväiseen hoitoon. Kun muutoksella haetaan ensisijaisesti säästöjä, asettuu koko päivähoito-oikeuden rajaaminen kummalliseen valoon.
Kuluttajaparlamentti on Kuluttajaliiton koordinoima valtakunnallisesti merkittävien järjestöjen vaikuttamisfoorumi. Sen tavoitteena on vahvistaa kansalaisjärjestöjen ääntä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa erilaisissa kuluttajapolitiikkaa koskevissa aiheissa. Tänä vuonna toiminnassa on mukana lähes 40 järjestöä. Vuoden teemoina ovat lapset ja nuoret sekä sosiaali- ja terveysala. Kuluttajaparlamentin vuosittainen toiminta huipentuu eduskunnassa järjestettävään täysistuntoon, jossa järjestöt päättävät äänestämällä lopullisesti osallistumisestaan parlamentin kannanottoihin.
Kuluttajaparlamentin täysistunnossa 6.10. erityistä tukea tarvitsevien lasten parempaa huomioonottamista varhaiskasvatuslain valmistelussa ja subjektiivisen päivähoito-oikeuden säilyttämistä vaativat seuraavat järjestöt:
Aivovammaliitto ry
A-klinikkasäätiö rs
Allergia- ja astmaliitto ry
ASBA Asbestialtistuneiden liitto ry
Autismi- ja Aspergerliitto ry
Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry
Hengitysliitto ry
Invalidiliitto ry
Kehitysvammaliitto ry
Kuuloliitto ry
Kuulovammaisten Lasten Vanhempien liitto ry
Marttaliitto ry
Nuorisosäätiö rs
Nuorten Kotkien Keskusliitto ry
Näkövammaisten Keskusliitto ry
Omaishoitajat ja Läheiset – Liitto ry
Sateenkaariperheet ry
Suomen Diabetesliitto ry
Suomen Kilpirauhasliitto ry
Suomen Monikkoperheet ry
Suomen nuoret lesket ry
Suomen Parkinson-liitto ry
Suomen Potilasliitto ry
Suomen Setlementtiliitto ry
Takuusäätiö rs
Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry
Kuluttajaparlamentissa mukana olevista järjestöistä Lapsiperheiden Etujärjestölle kynnyskysymykseksi yhteiseen kannanottoon osallistumiseen muodostui esityksen vastustava kanta subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamiseen. Järjestö suhtautuu varauksella kokoaikaiseen subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen, mutta kannattaa päivähoitoa subjektiivisena palveluna osa-aikaisesti annettuna.
