Keskustelu erilaisista terveysveroista käy tällä hetkellä kuumana. Monet tahot ovat nostaneet rasva- ja sokeri- sekä suolapitoisten elintarvikkeiden verotuksen yhdeksi keinoksi kansanterveydellisien ongelmien ratkaisemisessa. Näin teki myös eduskuntavaalien suurin voittaja Kokoomus omassa varjobudjetissaan. Ovatko terveysperusteiset verot muutakin kuin tapa kerätä varoja valtion kirstuun ja voidaanko niillä oikeasti ohjata kuluttajien valintoja? 

Terveysveroilla on paitsi kansanterveydellinen tavoite, myös fiskaalisia hyötyjä, kun etsitään keinoja tasapainottaa valtion taloutta. Samaan aikaan suomalaisten kuluttajien arki käy yhä ahtaammaksi, kun asumisen, liikkumisen ja ruoan kustannusten osuus käytettävistä olevista tuloista kasvaa kasvamistaan. Moni joutuu miettimään todella tarkkaan ruokaostoksiaan ja rahojen riittämistä. Tämä näkyy valitettavasti myös monien ns. terveellisten elintarvikkeiden, kuten vihannesten ja hedelmien myynnin vähenemisenä. Äskettäin (11.4.) uutisoitiin suomalaisten siirtymisestä vihanneshyllyiltä makeishyllyille ja syyksi arveltiin tuoretuotteiden suuria hinnankorotuksia. Taloudellinen ahdinko ja jo pelkkä tuntemus siitä vaikuttaa väistämättä kuluttajien kykyyn ja halukkuuteen tehdä ympäristön sekä oman terveyden ja hyvinvoinnin kannalta parempia valintoja. 

On pidettävä huolta, ettei kotitalouksiin kohdistuva rasitus kasva kohtuuttomaksi ja että verot kohdistuvat oikein. 

Myös me Kuluttajaliitossa olemme peräänkuuluttaneet kulutuksen ohjaamista osin taloudellisin keinoin kohti kestävämpiä ja parempia valintoja. Tässä ohjauksessa terveysveroilla voi harkitusti selvitettynä ja toteutettuna olla oma paikkansa. On kuitenkin pidettävä huolta, ettei kotitalouksiin kohdistuva rasitus kasva kohtuuttomaksi ja että verot kohdistuvat oikein. 

Mieluummin porkkanaa kuin keppiä? 

Lähtökohtana omassa ajattelussamme olemme pitäneet sitä, että terveellisistä ja monesti myös ympäristön kannalta paremmista ruokavalinnoista tulee tehdä edullisempia kuin muut. Tämä voisi tapahtua esimerkiksi laskemalla tuoreiden vihannesten, hedelmien, tuoreen kalan ja muiden terveellisempien elintarvikkeiden arvonlisäverokantaa nykyisestä. Suomella olisi mahdollisuus jopa olemassa olevien alennettujen verokantojen lisäksi ottaa käyttöön uusi alennettu arvonlisäveron kanta näille tuotteille, jos näin vain haluttaisiin. Puolueista kristillisdemokraatit nostivat arvonlisäverolla terveellisempiin valintoihin ohjaamisen esiin puolueille tekemässämme kyselyssä ennen vaaleja, mutta muuten tätä mahdollisuutta ei ole viimeaikaisessa keskustelussa juurikaan näkynyt. 

Suomella olisi mahdollisuus jopa olemassa olevien alennettujen verokantojen lisäksi ottaa käyttöön uusi alennettu arvonlisäveron kanta näille tuotteille, jos näin vain haluttaisiin. 

Vero-ohjaus ei yksinään kuitenkaan riitä, toteutettiinpa se miten hyvänsä. Tämän lisäksi tarvitaan muita toimia, joilla paremmat valinnat tehdään kuluttajille helpoiksi ja näkyviksi. EU:ssa on jo pitkään ollut valmisteilla elintarvikepakkauksien etupuolelle asetettavat pakolliset ravitsemusmerkinnät, joiden avulla kuluttaja voisi yksinkertaisella liikennevalomallilla tarkastella tuotteen ravitsemuksellista laatua. Esitys on kohdannut voimakasta vastarintaa mm. elintarviketeollisuuden toimijoilta, jotka vannovat vapaaehtoisuuden nimissä tehtävään terveellisten valintojen edistämiseen. 

Kolmas osa-alue on vielä elintarvikkeiden markkinointi, johon tulisi kiinnittää huomiota. Erityisesti lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointia tulisi suitsia, huomioiden myös uudet kanavat ja muuttunut toimintaympäristö. Enää ei riitä näiden tuotteiden tv-mainonta kielletään lasten ohjelmien yhteydessä, aika on jo ajanut siitä ohi. Lapset ja nuoret viettävät aikaansa digitaalisessa maailmassa ja esimerkiksi somen vaikuttajamarkkinoinnin merkitystä ei tule aliarvioida. 

Vero-ohjaus ei yksinään kuitenkaan riitä, toteutettiinpa se miten hyvänsä. 

Terveellisempien ja kestävämpien elintapojen edistämistä ei tule jättää kokonaan kuluttajien omalle vastuulle. Valinnanvapaus tulee toki säilyttää sen suhteen mitä kukin syö, mutta on mitä enenevässä määrin myös yhteiskunnan tehtävä helpottaa kestävien valintojen tekemistä kaikille. 

Blogikirjoitukset eivät ole Kuluttajaliiton virallisia tiedotteita, lausuntoja, julkilausumia tai kannanottoja. Blogit ovat yhteiskunnallisia keskustelunavauksia kirjoittajan esiin nostamista näkökulmista. Blogeissa julkaistaan myös vieraskynätekstejä.

Tiina Vyyryläinen

KULUTTAJALIITTO, VAIKUTTAMISTYÖN PÄÄLLIKKÖ