Energiansäästöviikon motivoimana intouduin kartoittamaan, kuinka aktiivisesti kodeissa tosiasiassa seurataan energiankulutusta sekä hyödynnetään saatavilla olevaa teknologiaa ja energianeuvontaa kulutuksen ja ilmastovaikutusten vähentämiseksi.

Kotitalouksilla katsotaan olevan merkittävä rooli Suomen ilmastopäästöjen aiheuttajana. Kotitalouksien kulutus aiheutti 66 % Suomen ilmastovaikutuksista vuonna 2015. Asuminen ja siihen liittyvä energian käyttö muodostaa kotitalouksien hiilijalanjäljestä liki kolmasosan.

Sitä vähennät mitä mittaat

Lähes jokaiseen suomalaiseen kotitalouteen on asennettu vuoteen 2014 mennessä niin sanottu älykäs sähkömittari vanhojen sähkömittareiden tilalle.  Etäluettavien mittareiden ja tarkempien kulutustietojen tarkoitus oli tuoda kuluttajille mahdollisuuksia seurata paremmin omaa kulutusta ja tuoda uutta potentiaalia energiansäästötoimiin.

Etäluettavat mittarit mahdollistavat energiayhtiöiden maksuttomat onlinepalvelut, joiden avulla kuluttaja voi seurata kulutustaan jopa tuntitasolla ja näin tunnistaa oman kulutuksen huiput ja löytää siten keinoja oman kodin energian säästämiseksi.

Kuinka tietoisia näistä työkaluista ja niiden tarjoamista mahdollisuuksista oikein ollaan?

Kulutuksen seuraaminen yhä melko harvan huvi

Vaikka tarjolla on rahansäästöä ja keinoja oman kulutuksen ja ilmastovaikutusten pienentämiseksi, kulutuksen tarkka seuraaminen vaikuttaa olevan yhä melko harvan huvia.

Motivan Harkka-hankkeen selvityksen (2018–2019, n=283) mukaan vain 10–20 % pientaloissa asuvista kuluttajista teki säännöllistä seurantaa, ja vain 9 prosenttia oli hyödyntänyt onlinepalveluita säännöllisesti.

”Ylipäätään pientaloissa ollaan valistuneempia ja kiinnostuneempia, vaikka yhtä lailla säästötoimenpiteet ovat mahdollisia myös kerrostaloasunnoissa”, asiantuntija Päivi Suur-Uski Motivalta muistuttaa.

Kuluttajaliiton viime viikon jäsenkyselyn (2020, n=98) vastaajista sen sijaan jopa 38 % oli jossain vaiheessa hyödyntänyt etäluettavia sähkömittareita ja/tai sähköyhtiöiden onlinepalveluita. Hyvä te!

Tiedä kulutuksesi ja tunnista syöpöt

”On selvää, että on vaikeaa vähentää kulutusta, ellei ensin tiedä paljonko kuluttaa tai mitkä ovat kodin merkittävimmät energiasyöpöt. Vasta sitten pystyy tekemään olennaisimmat korjausliikkeet energian säästämiseksi. Siksi kulutuksen seuraaminen on ykkösjuttu”, sanoo Motivan kotitalouksien energiankäytön asiantuntija Päivi Suur-Uski.

Olennaista on myös tunnistaa, onko oman kodin vuosikulutus keskimääräisellä tasolla vai hyvin kaukana siitä. Näitä ei taas voi tietää, ellei hyödynnä energiayhtiöiden onlinepalveluita. Keskimääräisiä kulutusmääriä voi kartoittaa esimerkiksi oman energiayhtiön sivuilta.

Kotitalouksissa energiaa kuluu eniten kodin ja lämpimän käyttöveden lämmittämiseen, seuraavaksi eniten kodinkoneisiin ja valaistukseen. Suurin säästöpotentiaali on huonetilojen lämmityksessä, oli lämmitysjärjestelmä mikä tahansa.

Tietämättömyys ja välinpitämättömyys pahimpia pullonkauloja

Motivalla on meneillään iso tutkimushanke Porvoossa, jossa on tutkittu kotitalouksien energiankulutusta.

Suur-Uskin mukaan alustavien tulosten perusteella voisi päätellä, että kaksi merkittävintä estettä energiankulutuksen vähentämiseen kotitalouksissa ovat tietämättömyys ja välinpitämättömyys, jotka itseasiassa kiinteästi liittyvät toisiinsa, sillä välinpitämättömyys energiankulutukseen kumpuaa usein tietämättömyydestä.

”Ilman tietoa oman kulutuksen suuruudesta tai säästötoimenpiteiden vaikuttavuudesta, voi koko asia tuntua merkityksettömältä”, summaa asiantuntija Suur-Uski.

”Ilman tietoa oman kulutuksen suuruudesta tai säästötoimenpiteiden vaikuttavuudesta, voi koko asia tuntua merkityksettömältä.”

”Jokainen voi säästää 5–10 % sähköstä”

Sähkönkulutukseen vaikuttaa luonnollisesti se, millaisessa kodissa asuu ja miten sitä lämmitetään. Esimerkiksi kaukolämmitteisessä kerrostalokodissa sähköä kuluu huomattavasti vähemmän kuin sähkölämmitteisessä pientalossa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö kerrostalossa asuvakin voisi tinkiä turhasta kulutuksesta.

”Jokaisen on melko helppo säästää 5–10 % sähköstä”, kannustaa Motivan asiantuntija Suur-Uski

Säästö voi olla esimerkiksi huonekohtaisessa sähkölämmitteisessä pientalossa helposti kymmeniä tai jopa satoja euroja säästynyttä rahaa vuositasolla.

Motivan Elvari-hankkeessa (2008–2015) havaittiin, että sähkölämmitteisissä kodeissa kokonaiskulutusta voi pudottaa 20 prosenttia lähes ilman investointeja, ja harkituilla teknisillä uudistuksilla voidaan jopa tuplata säästöt. Olennaista on tuntea oma kulutus ja lämmitysjärjestelmän ominaispiirteet sekä suunnitella isommat energiatehokkuustoimet yhdessä asiantuntijan kanssa.

Tukea saatavilla maksutta ympäri Suomen

Kotitalouksien energiansäästö ei vaikuta olevan mikään helppo nakki. Tarvitaan tietoa, intoa seuraamiseen sekä niiden pahimpien energiasyöppöjen tunnistamista.

Kotitalouksiin kohdistuva energianeuvonta onkin nähty yhtenä keskeisenä ohjauskeinona vähentää kotitalouksien energiankulutusta, ja siksi neuvontaa on saatavilla kaikissa maakunnissa maksutta. Lisäksi Motiva tekee valtakunnallisesti neuvontaa.

Tukea on tarjolla niin asumisen sähkönkulutukseen ja laitteiden energiatehokkaaseen käyttöön kuin myös laajemmin energiankulutukseen liittyen. Neuvoja voi kysyä lämmitysjärjestelmän valintaan, vaihtoon, energiatehokkaaseen lämmitykseen, uusiutuvan energian käyttöönottoon ja hyödyntämiseen.

Kuluttajaliiton kyselyssä (n= 98) maakunnalliset energianeuvojat olivat tuttu asia entuudestaan vain 13 prosentille vastaajista ja vain 2 % vastaajista oli hyödyntänyt energianeuvojien palveluita.

Energianeuvojaa lähestytään erityisesti isojen kysymysten kanssa

Satakunnan alueen kotitaloudet ovat löytäneet mukavasti energianeuvojansa. Kuluttajat lähestyvät energianeuvojia useimmiten kysymyksillä, jotka koskevat pientalojen lämmitysjärjestelmiä ja niiden päivittämistä. Myös aurinkosähköön liittyvät kysymykset ovat yleisiä.

”Asiantuntevaa, riippumatonta tietoa tarvitaan, jotta kuluttaja saa vastapainoa yritysten antamalle tiedolle ja voi esimerkiksi vertailla luotettavasti erilaisia aurinkosähköjärjestelmiä”, kertoo Satakunnan energianeuvoja Marjo Kekki.

Energianeuvoja Kekin mukaan meno voi mennä välillä aika villiksi erilaisten järjestelmien myyjien tai energiamyyjien kanssa. Maakunnalliset energianeuvojat voivat olla näissä tilanteissa tuomassa puolueetonta, luotettavaa ja asiantuntevaa tietoa, jotta kuluttajat voivat tehdä aidosti parhaat valinnat energian säästämiseksi ja oman ilmastovaikutuksen pienentämiseksi.

Asenteet ovat ainakin kohdallaan

Aalto-yliopiston ja ympäristöministeriön tuoreen kyselytutkimuksen mukaan jopa 75 % suomalaisista pientaloasukkaista olisi valmiita maksamaan nykyistä enemmän kestävää kehitystä edistävästä kodista. Yli puolet vastaajista toivoi, että pientalojen hiilijalanjäljen ilmoittamisesta tulisi lakisääteistä tai että hiilijalanjäljelle asetettaisiin raja-arvot. Lähes puolet vastaajista olisi myös valmis maksamaan 10 % tavanomaista enemmän selvästi ympäristöystävällisemmästä kodista.

Kuinka moni näistä vastaajista tunnistaa, että 5–10 % parannuksen voisi melko helposti tehdä itse fiksulla energian käytöllä ja maksamisen sijasta säästää omassa sähkölaskussa? Tämä olisi kiinnostavaa selvittää!

Energiansäästö koko kansan huviksi

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmassa on asetettu tavoitteeksi, että kansalaiset puolittaisivat oman hiilijalanjälkensä vuoteen 2030 mennessä. Tämä vaatii kotitalouksissa toimia erityisesti liikkumisen, asumisen ja syömisen saralla. Samaan aikaan on havaittu, että kotitalouksien hiilijalanjälki näyttää olevan jälleen kasvussa.

Tavoitteen saavuttaminen vaatii koko kansan innostumista ilmastotoimista. Se vaatii, että yhä useampi kuluttaja kokee merkitykselliseksi hyödyntää saatavilla olevaa teknologiaa ja energianeuvontaa, joiden avulla he voivat toteuttaa merkittäviä oman kodin ilmastotoimia.

Energiansäästöviikon tapaiset kampanjaviikot ovat yksi tärkeä keino saada joukolla asiaa kuluttajien tietoisuuteen. Kodin energia-asiat on merkittävä asia kuluttajan lompakon, mutta myös ilmaston kannalta. On siis monia hyviä syitä ottaa joukolla kodin energia-asiat hallintaan!

Lisätietoa ja lähteitä

Blogikirjoitukset eivät ole Kuluttajaliiton virallisia tiedotteita, lausuntoja, julkilausumia tai kannanottoja. Blogit ovat yhteiskunnallisia keskustelunavauksia kirjoittajan esiin nostamista näkökulmista. Blogeissa julkaistaan myös vieraskynätekstejä.

Jenni Vainioranta

Hankekoordinaattori, Kuluttajaliitto