Lain pykäliä

Muutto yhteen tai naimisiin? Harva tulee ajatelleeksi mitä kaikkia seurauksia voi olla ihan luonnollisista päätöksistä, joita elämässään tekee. Avo- ja avioliittoon sisältyy kumpaankin oikeuksia ja velvoitteita, joista on hyvä olla tietoinen. Asuminen yhteisessä kämpässä voi vaikuttaa toisen saamiin tukiin, vaikka kämppikset eivät edes seurustelisi keskenään.

Entä kenelle perintö menee, kun rakas sukulainen kuolee jättämättä testamenttia? Tai mitä tapahtuu kun isovanhemmat haluavat tukea rahallisesti lapsenlapsensa elämää? Sekä lahjoista että perinnöstä maksetaan veroa valtiolle.

Avoliitto

Koska avoliitot ovat nykyään yleisiä, avoliitossa asuvan on hyvä olla tietoinen mitä suhde merkitsee, kun sitä katsotaan viralliselta kannalta. Suomessa ei ole voimassa avioliittolakia vastaavaa avoliittoja säätelevää yleislakia. Huhtikuussa 2011 tuli voimaan laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta. Lisäksi avopuolisoiden asemasta on säännöksiä esimerkiksi sosiaaliturva -ja verolainsäädännössä.

Avoliittoa ei rekisteröidä mihinkään. Avoliitto määritellään eri laeissa eri tavoin. Esimerkiksi kansaneläkelain mukaan avoliitolla tarkoitetaan sitä, että mies ja nainen, jotka eivät ole keskenään avioliitossa, elävät jatkuvasti yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa. Avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetussa laissa avopuolisoilla taas tarkoitetaan yhteistaloudessa asuvia parisuhteen (avoliiton) osapuolia, jotka ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta tai joilla on tai on ollut yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi. Lain perustelujen mukaan myös samaa sukupuolta olevat henkilöt voivat olla keskenään avoliitossa.

Avopuolisot eivät ole toisiinsa nähden elatusvelvollisia ja molemmilla on oma omaisuutensa. Erossa kumpikin saa siis pitää oman omaisuutensa. Jos avoliiton aikana on hankittu yhteisillä rahoilla yhteistä omaisuutta, kuten pesukone tai auto, tämä omaisuus on yhteistä. Avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetussa lain mukaan esinettä pidetään omaisuuden erottelussa yhteisenä, jos puolisoiden välisestä sopimuksesta tai olosuhteista muutoin ei voida päätellä, kumman omaisuutta esine on. Yleensäkin kaikki paperit, jotka jollakin tavalla liittyvät rahaan, kannattaa säilyttää.

Sopimukset ovat sen henkilön nimissä, joka sopimuksen on tehnyt. Sopimusasioissa kannattaa miettiä, halutaanko papereihin kummankin nimi. Tämä tarkoittaa myös sitä, että lain mukaan se henkilö, jonka nimi on sopimuksessa on myös vastuussa kyseisestä asiasta, esim. velasta.

Yhteisen asunnon vuokranmaksuvelvoitteesta avo- ja aviopuolisot vastaavat yhteisvastuullisesti, vaikka ainoastaan toinen heistä olisi vuokrasopimuksen osapuoli.

Avoliitossa asuminen vaikuttaa myös sosiaalietuihin. Toisen puolison tulot ja omaisuus vaikuttavat tukien saantiin, esim. työmarkkinatuen, kansaneläkkeen tai asumistuen suuruuteen.

Avoliitto päättyy, kun avopuolisot muuttavat erilleen asumaan. Avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta annetussa lain mukaan puolisolla tai kuolleen avopuolison perillisillä on oikeus vaatia avoliiton päättyessä omaisuuden erottelua. Kumpikin saa pitää oman omaisuutensa ja yhteinen omaisuus on yhteistä niin kauan kuin sen jakamisesta on sovittu, yhteisomistussuhde pitää kuitenkin purkaa toisen puolison sitä vaatiessa. Avoliiton päättyessä kumpikin vastaa omista veloistaan. Yhteisesti tehdystä velasta vastataan eronkin jälkeen yhdessä. Uuden lain mukaan puolisolla on oikeus saada hyvitystä yhteistalouden hyväksi pannusta panoksesta. Tällaisena panoksena pidetään esimerkiksi työtä yhteisen talouden hyväksi, varojen käyttöä yhteiseen talouteen tai varojen sijoittamista toisen puolison omistamaan omaisuuteen.

Kannattaa myös huomata, ettei pitkänkään avoliiton jälkeen puolisolla ole perimysoikeutta ellei siitä ole tehty testamenttia. Yhteinen omaisuus jaetaan elossa olevan ja kuolleen avopuolison perillisten kesken.

Avoliitosta epävirallisesti

Jos unohdetaan lakiasiat, avoliitossa asuminen tuo mukanaan useita etuja käytännön arjen pyörittämiseen. Useat kotitalouden menot voi silloin maksaa puoliksi. Esimerkiksi sähkölasku, kotivakuutus ja tv-maksu tulevat halvemmiksi kuin yksin asuessa. Lisäksi on edullisempaa ja mukavampaa kokata ateriat kahdelle kuin yhdelle. Ja ennen kaikkea, on joku jonka kanssa jakaa ilot ja murheet, keskustella päivän tapahtumista ja jakaa kotityöt!

Avioliitto ja parisuhteen rekisteröinti

Avioliiton solmimisen tai parisuhteen rekisteröinnin jälkeen kumpikin omistaa sen omaisuuden, joka hänellä oli ennen avioliittoa tai rekisteröintiä ja vastaa sen lisäksi omista veloistaan. Sopimuksen perusteella voi kuitenkin joutua vastuuseen myös toisen veloista. Jos velka on tehty elatusta varten, molemmat puolisot ovat vastuussa velasta. Myös yhteisesti otetusta velasta vastataan yhdessä.

Kummankin puolison pitää osallistua yhteisen talouden kustannuksiin mahdollisuuksiensa mukaan. Tarvittaessa puolison on osallistuttava myös toisen puolison elinkustannuksiin. Vanhempien vastuu lapsesta päättyy lapsen täytettyä 18 vuotta. Jos liitto päättyy eroon, elatusapua on maksettava tuohon ikärajaan asti.

Avio-oikeus

Kun naimisiin mennään, molemmille puolisoille muodostuu avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että avio-oikeus toteutuu vasta avioliiton purkautuessa, jolloin kumpikin saa puolet toistensa netto-omaisuudesta.

Avio-oikeuden toteutuminen ei katso sitä, kuinka tasavertaista puolisoiden varakkuus on. Muistissamme on monia esimerkkejä, joissa joku avioituu itseään huomattavasti rikkaamman henkilön kanssa ja sitten eron tai aviopuolison kuoleman yhteydessä saa itselleen suuren omaisuuden. Avioon mennessä onkin aina järkevää tehdä avioehto, joka poistaa avio-oikeuden. Katso lisää alta.

Avioehto

Avioehto siis poistaa avio-oikeuden. Joissakin tapauksissa oikeus voi kuitenkin määrätä avioehdon purettavaksi. Avioehto tehdään aina kirjallisesti ja paperissa täytyy olla molempien puolisoiden sekä kahden esteettömän todistajan allekirjoitus. Todistajat eivät saa olla sukulaisia. Avioehtopaperi rekisteröidään käräjäoikeuteen.

Avioehdon voi tehdä avioliiton solmimisenkin jälkeen yhteisellä sopimuksella ja sitä voidaan myöhemmin muuttaa tai purkaa se kokonaan. Voidaan tehdä sellainenkin sopimus, että normaali avio-oikeus palautuu tietyn ajan, esim. 10 vuoden kuluttua avioliiton solmimisesta. Avioehdossa voidaan sopia esimerkiksi, että puolisolla ei ole oikeutta johonkin tiettyyn omaisuuteen, esimerkiksi perintöön.

Jos avioliitto päättyy puolison kuolemaan, lesken ja kuolleen puolison välillä tehdään omaisuuden ositus. Siinä selvitetään, mikä omaisuus kuuluu kummallekin taholle. Jos kuolleen puolison omaisuus (avio-oikeuden alainen) on suurempi, leski voi vaatia tasinkoa kuolinpesän osakkailta eli perillisiltä. Jos rintaperillisiä (katso alta perintökaari!) tai testamenttia ei ole, leski perii puolisonsa omaisuuden. Leskellä on lain mukaan oikeus säilyttää yhteinen asunto hallinnassaan. Aviopuoliso voi saada kuolleen puolison omaisuudessa elatusapua. Sen tarve määritellään jokaisessa tapauksessa erikseen.

Lahjavero

Lahjansaajan pitää maksaa lahjaveroa 4 000 euron suuruisista tai suuremmista lahjoista. Tämä koskee myös samalta lahjoittajalta kolmen vuoden kuluessa saatuja lahjoja, joiden yhteenlaskettu arvo on edellä mainittuja summia enemmän. Huomaa että jos esimerkiksi joka kuukausi saat tietyn rahasumman, kolmen vuoden yhteenlaskettu summa ei kuitenkaan saa ylittää määrättyä rajaa, jos rahat ovat aina tulleet samalta henkilöltä. Myös tämä katsotaan veronalaiseksi lahjaksi! Jokapäiväiseen elämiseen voi kuitenkin lahjoittaa kohtuullisia rahamääriä ilman lahjaveroa.

Veroilmoituksen verotoimistoon lahjasta tai ennakkoperinnöstä tekee lahjan saaja. Ilmoitus on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa lahjan saamisesta. Lahjan arvoksi lahjaverotuksessa katsotaan sen arvo lahjoitushetkellä. Lahjavero määräytyy lahjoitetun omaisuuden arvon ja sukulaisuussuhteen perusteella lahjaveroasteikon ja veroluokkien mukaan.

Testamentti

On olemassa erilaisia testamentteja. Testamentti voi olla esim. yleistestamentti, erityistestamentti tai aviopuolisoiden välinen keskinäinen testamentti. Testamentin avulla voi määrätä omaisuudestaan ja sen käytöstä sen jälkeen, kun itse ei enää ole määräämässä.

Testamenttia tehtäessä täytyy olla huolellinen, koska testamentti on hyvin määrämuotoinen asiakirja. Testamentissa tiettyjä lain vaatimia muotoja on noudatettava, että siitä tulisi pätevä. Se on ymmärrettävää, koska jos testamentista tulisi jotain epäselvyyttä, ei testamentin tekijän todellista tahtoa voida enää selvittää.

Ennen testamentin laatimista on tarkkaan mietittävä, minkä kohtalon haluaa omaisuudelleen oman kuoleman jälkeen. Testamentissa voidaan myös määrätä testamentille toimeenpanija, jonka tehtäväksi tulee sitten toteuttaa testamentin laatijan tahto. Testamentilla voidaan määrätä myös esimerkiksi haudan hoidosta ja monista muistakin asioista.

Testamentin voi periaatteessa kirjoittaa kuka tahansa, mutta selvyyden vuoksi laadinnassa on parasta käyttää apuna henkilöä, joka tuntee lain ja sen vaatimukset. Testamentin laatiminen lakimiehen avulla voi säästää oikeusprosessilta, mikäli testamentissa ilmenee epäselvyyksiä. Ääritapauksessa testamentti voidaan julistaa pätemättömäksi, jos se ei ole oikein laadittu.

Perintövero

Perinnöistä ja lahjoista maksetaan veroa valtiolle. Yksityiset henkilöt ovat lähes aina verovelvollisia saamistaan perinnöistä. Perintöveroa maksetaan 20 000 euron tai sitä suuremmasta perintöosuudesta. Perintöverotus on progressiivista eli vero on sitä suurempi, mitä enemmän henkilö perii. Lisäksi perilliset on jaettu kahteen veroluokkaan.

Kuolinpesän varat arvostetaan käypään arvoon vainajan kuolinhetkellä. Omaisuuden arvosta voidaan vähentää kohtuulliset hautaamisesta ja perunkirjoituksesta aiheutuvat kustannukset sekä kuolinpesän velat. Esimerkiksi hautaamisesta ja perunkirjoituksesta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset saa vähentää pesän arvosta. Perinnönjättäjän tavanomainen koti-irtaimisto on verovapaata 4 000 euroon asti.

Perintöverotus toimitetaan perunkirjan tai perinnöstä erikseen annettavan veroilmoituksen perusteella. Perintöverosta ovat vapaita mm. valtio, kunnat ja kuntayhtymät, seurakunnat, opetuslaitokset sekä aatteelliset ja yleishyödylliset yhdistykset.

Lisätietoa perintöverosta osoitteesta: www.vm.fi

Lisää tietoa testamentista ja sen laatimisesta saa asianajaja- tai lakiasiaintoimistoista.

Lisätietoa lakiasioista: Suomen laki suomeksi - kansalaisten lakitietopalvelu

Mitä tekijänoikeus on?

Tekijänoikeus on oikeudenhaltijan yksinoikeus valmistaa ja levittää tekijänoikeudella suojattu teos. Tekijänoikeus syntyy heti teoksen luomishetkellä, esimerkiksi silloin kun taulu maalataan. Tekijänoikeus koskee kaikenlaisia teoksia, kuten kirjoja, musiikkia, elokuvia, maalauksia ja tietokoneohjelmia. Tekijänoikeuden kohteen pitää ylittää niin sanottu teoskynnys eli siltä edellytetään ainakin jossakin määrin tekijän luovaa ja omaperäistä panosta. Tämä teoskynnys vaihtelee eri ilmaisumuotojen välillä, esimerkiksi kirjallisen teoksen teoskynnys on hyvin alhaiselle tasolle ja lähes kaikki kirjalliset tuotteet ovat tekijänoikeudella suojattuja. Toisaalta erilaisten käyttötaiteen tuotteiden kohdalla teoskynnys on melko korkealla. Tekijänoikeus suojaa vain ilmaisumuotoa, ei ideoita ja tietoja. Tekijänoikeus on voimassa 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä.

Tekijänoikeudenhaltijoita ovat teoksen tekijät ja ne, joille tekijät ovat luovuttaneet tekijänoikeutensa. Osa tekijöistä on luopunut kokonaan tai osittain omista tekijänoikeuksistaan ja antanut teoksensa vapaasti käytettäviksi.

Tekijänoikeuslaissa säädetään myös niin sanotuista lähioikeuksista. Näitä ovat esittävän taiteilijan, ääni- ja kuvatallenteen tuottajan, valokuvaajan sekä tietokannan tai luettelon valmistajan oikeudet. Nämä oikeudet ovat voimassa 50 vuotta oikeuden kohteen valmistumisvuoden päättymisestä paitsi luettelon ja tietokannan osalta, joiden suoja kestää 15 vuotta.

Tekijänoikeus antaa haltijalleen erilaisia teokseen liittyviä oikeuksia. Näitä ovat:

1.taloudelliset oikeudet

a) oikeus valmistaa teoksesta kappaleita ja
b) oikeus saattaa teos yleisön saataville sekä

2.moraaliset oikeudet

a) isyysoikeus eli oikeus siihen, että tekijän nimi mainitaan teosta käytettäessä hyvän tavan edellyttämällä tavalla ja
b) respektioikeus, joka tarkoittaa, että teosta ei saa muuttaa tekijän taiteellista arvoa tai omalaatuisuutta loukkaavalla tavalla.

Laki rajoittaa jossakin määrin oikeudenhaltijan oikeutta rajoittaa teoksen käyttöä, esimerkiksi kopiointi omaan käyttöön on sallittua eräin poikkeuksin.

Tekijänoikeudenhaltijalla on oikeus vapaasti päättää millaisella hinnalla tai teos tai sen käyttöoikeus myydään ja millaisin ehdoin teosta voidaan käyttää. Ennen kuin ostaa tekijänoikeudella suojatun tuotteen, kannattaa tutustua käyttöehtoihin ja miettiä, haluaako ostaa tai vuokrata tuotteen tarjotuilla ehdoilla. Jos ehdot tuntuvat kohtuuttomilta, kannattaa harkita vaihtoehtoisia tapoja tuotteen hankkimiseen. Laillisesti voi toimia esimerkiksi seuraavilla tavoilla:

kirjoja, musiikkia ja elokuvia voi lainata kirjastosta ja

monille kaupallisesti myytäville tietokoneohjelmille löytyy avoimeen lähdekoodiin perustuvia vaihtoehtoja, joita voi ladata ilmaiseksi internetistä.

Tekijänoikeudella suojatun materiaalin levittäminen

Tekijänoikeuslain mukaan ostajalla on oikeus lainata, myydä ja luovuttaa muilla tavoin laillisesti hankkimansa teoskappaleen. Oikeus koskee vain fyysisessä muodossa olevia teoksia, esimerkiksi kirjoja tai CD-levyjä eikä se koske sähköisessä muodossa hankittuja teoksia. Sopimusehdoissa saatetaan rajoittaa tätä oikeutta, esimerkiksi tietokoneohjelmissa tällainen lisenssiksi kutsuttu rajoitus on tavanomainen. Tällaiset sopimusehdot tulevat osaksi kauppaa kuten muutkin vakiosopimusehdot eli ostajalla pitää mahdollisuus tutustua ehtoihin ennen kaupan tekemistä. Markkinoitaessa tuotetta Suomessa ehtojen pitää olla saatavissa suomen- ja ruotsinkielisinä.

Tekijänoikeudella suojatusta materiaalista ilman oikeudenhaltijan lupaa tehtyjä kappaleita ei saa levittää. Lupa tarvitaan vaikka levittäminen tapahtuisi ilmaiseksi. Muutaman kappaleen voi kuitenkin kopioida ystäville, mutta kopioita saava ystäväpiiri ei voi olla kovin laaja.

Materiaalia ei saa levittää myöskään sähköisessä muodossa, esimerkiksi vertaisverkkojen välityksellä. niissä ei saa levittää musiikkia, elokuvia, tietokoneohjelmia eikä muuta materiaalia ilman tekijänoikeudenhaltijan lupaa. Vertaisverkoissa voidaan laillisesti levittää omia teoksia ja sellaisia teoksia, joille niiden tekijät ovat sen sallineet.

Tekijänoikeudella suojattua, laittomasti valmistettua materiaalia ei saa tuoda Suomeen edes omaan käyttöön. Maahantuotavaa tuotetta voidaan pitää laittomana silloinkin kun se on ostomaan lain mukaan laillinen, tuotteen pitää Suomen lain mukainen.

Tekijänoikeudella suojatun materiaalin käyttö

Kopiointi omaan käyttöön

Pääsääntöisesti teosta saa kopioida muutaman kappaleen yksityiseen käyttöön. Yksityistä käyttöä on esimerkiksi opiskelua ja harrastuksia varten tapahtuva kopiointi. Yksityistä käyttöä ei ole kopioiden käyttäminen työssä tai niiden myynti. Jos elokuvat tai musiikki on kopiosuojattu tehokkaalla teknisellä suojauksella, suojausta ei saa murtaa eikä kiertää edes teoksen kopioimiseksi yksityiseen käyttöön. Kopiosuojauksen saa murtaa kuitenkin, jos se on välttämätöntä teoksen käyttämiseksi.

Tietokoneohjelmia ei kuitenkaan saa kopioida lainkaan. Ohjelman käyttämiseksi välttämättömiä kopioita saa kuitenkin tehdä, eli ostamansa tietokoneohjelman saa asentaa koneelle. Varmuuskopion tekeminen on myös sallittua.

Kasettien, poltettavien CD- ja DVD-levyjen, tallentavien digiboksien ja muiden tallennuksessa käytettävien välineiden hintaan sisältyy tekijänoikeusjärjestöille maksettava hyvitysmaksu (entinen kasettimaksu). Maksulla korvataan tekijöille kopioinnista aiheutuneita taloudellisia menetyksiä.

Materiaalin käyttäminen omissa teoksissa

Lainsäädäntö ei juurikaan rajoita tekijänoikeudella suojatun materiaalin käyttöä omissa teoksissa silloin, kun teokset on tehty puhtaasti yksityiseen käyttöön eikä niitä ole tarkoitus julkaista millään tavalla. Niinpä pöytälaatikkokirjailijat ja päiväkirjanpitäjät voivat vapaasti käyttää haluamaansa materiaalia tekijänoikeuksista välittämättä. Silloin kun teos on tarkoitus saattaa julkisuuteen, pitää tekijänoikeudet ottaa huomioon. Perinteisten kirjojen ja levyjen ohella julkaisemista ovat myös nettisivut ja blogit; jos päiväkirjan laittaa verkkoon kaikkien luettavaksi, se on julkaisemista.

Toisilta saatuja aiheita, ideoita, teemoja ja tietoa voi hyödyntää vapaasti. Koska tekijänoikeus suojaa ilmaisumuotoa, hyödyntämisen tulee tapahtua siten, että tehdään oma itsenäinen teos eikä suoraan kopioida toisen teosta. Joskus hyvä tapa vaatii lähteen kertomisen ja muutenkin se on kohteliasta sekä alkuperäistä lähdettä että lukijaa, kuuntelijaa tai katselijaa kohtaan. Edes teoksen juoni ei ole suojattu ja on mahdollista tehdä oma teos käyttäen toisen teoksen juonta, kunhan tekee oman, selvästi aikaisemmasta erottuvan teoksen. Joissakin tyylilajeissa,esimerkiksi parodiassa tai satiirissa, on tärkeää, että kohteena oleva teos, sen tapahtumat ja henkilöt ovat selvästi tunnistettavissa.

Osia toisen teoksesta saa käyttää oman teoksen osana tietyin edellytyksin. Lainaamisen edellytyksenä on, että:

1. teos on julkistettu

Yksityisiä kirjeitä tai tekstiviestejä ei saa lainata.

2.lainaaminen on hyvän tavan mukaista

Lähde on ilmoitettava hyvän tavan mukaan (hyvä tapa vaihtelee eri tilanteissa).

Lainattavalla teoksella tulee olla asiallinen yhteys teokseen, jossa sitaattia käytetään.

Omaa teosta ei voi tehdä pelkistä sitaateista vaan teoksessa pitää olla mukana myös omaa panosta.

3. lainaus tehdään tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa

Tarkkoja sääntöjä sallitun lainauksen laajuudesta ei ole olemassa, vaan se joudutaan aina ratkaisemaan erikseen.