Alkuperä – ja tuotantotapamerkinnät

Elintarvikepakkauksista löytyy monenlaisia tuotteen alkuperään ja tuotantotapaan liittyviä merkkejä. Merkintöjen tarkoitus on paitsi informoida kuluttajaa tuotteen ominaisuuksista, mutta myös varmistaa tuotteiden laatu sekä mahdollistaa tuotteiden jäljitys mahdollisimman kauas ketjun alkupäähän. Suomeen tuotavilta naudan-, sian- ja siipikarjanlihalta sekä kananmunilta edellytetään salmonellattomuutta.

Lihan alkuperämerkinnät

Sekä kotimaisen että ulkomaisen lihan alkuperä on Suomessa aina ilmoitettava. Alkuperämaa on merkittävä käsittelyeroista huolimatta: tuore, pakastettu, leikattu, jauhettu, paloiteltua sekä suolattu, maustettu ja marinoitu liha ja lihatuotteet on merkittävä. Tämä ilmoittaminen koskee myös naudanlihasta tehtyjä raakalihavalmisteita, vaikka muuten naudanlihaa koskevat omat erityssäädökset.

Sen sijaan, jos ulkomaista lihaa on käytetty Suomessa lihavalmisteiden; makkaran tai kokolihaleikkeleiden valmistukseen, ei valmistusaineena olevan lihan alkuperämaata tarvitse ilmoittaa.

Kypsennetyistä lihavalmisteista ja liharuokavalmisteista tulee ilmoittaa elintarvikkeen valmistusmaa, jos sen ilmoittamatta jättäminen johtaa ostajaa harhaan. Sen sijaan näihin samaisiin tuotteisiin käytetyn lihan alkuperää ei pakkausmerkinnöissä tai esitetiedoissa tarvitse ilmoittaa. www.finfood.fi/liha

Naudanlihan merkitseminen

Naudanlihan alkuperän merkitsemistä koskevat erityiset säädökset. Pakollinen naudanlihan alkuperämerkintäjärjestelmän kehittäminen oli seurausta hullun lehmän taudin aiheuttamasta luottamuspulasta. Alkuperämerkintäjärjestelmän perustana on eläinten tunnistamis- ja rekisteröintijärjestelmä, joka toimii siten, että naudan ruhon, leikatun naudanlihan tai jauhelihan alkuperä voidaan jäljittää kaupan lihatiskiltä maatilalle. Suomessa myynnissä oleva kotimainen naudanliha on alkuperältään täysin suomalaista; eläin on syntynyt, kasvanut ja teurastettu Suomessa.

Kaupan olevassa kotimaisessa naudanlihassa (myös leikatussa) on oltava merkinnät "Alkuperä: Suomi”, Teurastettu: Suomi" ja ”Leikattu: Suomi” sekä näiden laitosten numerot. Lisäksi kuluttajan saataville, joko lihapakkaukseen tai myyntipaikalla olevaan esitteeseen tai vastaavaan on merkittävä erätunnus, jonka perusteella voidaan jäljittää tarpeen vaatiessa lihan alkuperä maatilalle asti. Jauhetun naudanlihan pakkaukseen on merkittävä tiedot maasta, jossa eläimet on teurastettu ja maasta, jossa jauheliha on jauhettu.

Ulkomaisen naudanlihan, myös marinoitujen ja maustettujen raakalihavalmisteiden alkuperä on merkittävä.  Merkintämääräys koskee myös. Jauhelihan kohdalla alkuperä tarkoittaa naudan syntymä- ja kasvatusmaata, mutta ei teurastusmaata. Jos eläin on syntynyt, kasvatettu ja teurastettu eri maissa, luetellaan kaikki maat. Kolmansista maista peräisin olevassa naudanlihassa merkintä on usein "Alkuperä: muu kuin EY".

Kalan alkuperämerkinnät

Vuonna 2005 suomalaiset söivät fileinä laskettuna 5,2 kg kalaa /hlö /vuosi. Käytetyin kala oli kirjolohi (1,4 kg /hlö 7vuosi) (Kalatalous tilastoina 2006).

Kalaa tai kalavalmisteita sisältäviin pakkauksiin on merkittävä hygienialainsäädännön mukainen alkuperämaa. Lisäksi laatuluokitellun kalan, sekä luonnonkalan että viljellyn kalankuljetuslaatikoihin on merkittävä kalan pyyntialue. Kalaa myytäessä on pyyntialue ilmoitettava pakkauksessa tai jos se myydään pakkaamattomana, myyntipisteen välittömässä läheisyydessä. Alkuperämaa on se maa tai alue, josta kala on peräisin . Pyyntialue on se vesistö, josta kala on pyydetty, esimerkiksi Suomenlahti, Hangon edusta.

Kanamunien alkuperämerkinnät

Jokaiseen kanamunaan on leimattava kanalatunnus, jossa on tuotantotapatunnus, jäsenmaan tunnus sekä kanalan yksilöivä tunnusluku. Suomen tunnus on FI. Kuluttajalle on selvitettävä kananmunien pakkausmerkinnöissä kanalatunnuksen sisältö. Lisäksi kanamunapakkauksissa on oltava pakkaamon nimi ja osoite. Pakkauksen täytyy lisäksi merkitä mm. munan laatuluokituksen tunnus (A), tiedot tuotantotavasta, säilytysohjeet, parasta ennen merkinnät (28 päivää munintapäivästä), sisällyksen määrä grammoina. Munaan merkittävä koodi on selitettävä munakotelossa.

0 = luomukanala

Luomukanalat ovat lattiakanaloita, joissa kanat pääsevät normaalioloissa sään salliessa ulkoilemaan. Kanalassa on ulkotarhat lisäksi ikkunat, orret ja pesät. Eläimet ruokitaan luomurehulla, jonka lisäksi ne saavat esimerkiksi heinää, ruohoa tai juureksia. Kanoja on neliömetrillä enintään viisi.

2 =  lattiakanala

Lattiakanalassa kanat voivat liikkua vapaasti lattialla, istuskella orsilla ja munia pesiin. Suurissa lattiakanaloissa ruokinta ja munien keruu on automatisoitu. Lattiakanalassa eläimiä saa olla enintään seitsemän neliömetrillä, mutta vuoden 2002 alusta käyttöön otetuissa kanaloissa kanoja olla enintään yhdeksän neliömetrillä.

3 = häkkikanala

Häkkikanala on yleisin kanamunien tuotantomuoto. Häkeissä on keskimäärin kolme kanaa, jolloin kanoja on 16 yhden neliömetrin alueella. Ruokinnan ohella kaikki huoltotoimenpiteet (munien ja lannan keruu) on häkkikanaloissa automatisoitu.

Vanhat häkkikanalat poistuvat käytöstä vuoden 2012 alusta, jolloin virikehäkkikanalat korvaavat perinteiset häkkikanalat. Muutoksen jälkeen kanoja on 13 kpl neliömetrillä. Kanat saavat pesät ja orret sekä pehkua kuopimista ja nokkimista varten.

Lisää tietoa kanamunatuotannosta www.finfood.fi/kananmuna

Hedelmien ja kasvisten alkuperämerkinnät

EU on määritellyt laatuluokitusstandardit joukolle hedelmiä, kasviksia ja marjoja. Säännöt koskevat myös näiden pakkaamista. Tukkupakkaukseen, laatikkoon tai säkkiin, on merkittävä pakkaaja, tuotteen alkuperämaa, laatuluokka ja tarvittaessa kokoluokka ja lajike. Myytäessä laatuluokiteltuja kasviksia, marjoja tai hedelmiä on tuotteiden välittömässä läheisyydessä oltava tiedot laatuluokasta, alkuperämaasta ja tarvittaessa lajikkeesta. Myös kuluttajapakkauksissa on mainittava alkuperämaa, pakkaajan, maahantuojan tai tukkukauppiaan nimi ja osoite. Kaupassa pakattujen kasvisten alkuperämaa voidaan ilmoittaa myös tuotteen välittömässä läheisyydessä sijaitsevassa esitteessä.

Paikallisten ja perinteisten elintarvikkeiden nimisuoja

Perinteisille maataloustuotteille ja elintarvikkeille on vuodesta 1992 lähtien ollut voimassa EU:n laajuinen nimisuojajärjestelmä. Ensimmäiset suojaukset rekisteröitiin vuonna 1996 ja tällä hetkellä niitä on jo yli 600.

Suojattu alkuperänimitys (SAN) osoittaa tuotteen, tuotannon, jalostuksen ja käsittelyn tapahtuvan tietyllä maantieteellisellä alueella ja tietyillä kuvatuilla menetelmillä. Tuotteen ominaisuudet johtuvat olennaisesti kyseisestä maantieteellisestä alueesta. Suomalaisista elintarvikkeista Lapin puikulaperuna on suojattu alkuperänimityksellä. Toinen tunnettu alkuperäsuojattu tuote on italialainen Parman kinkku.

Suojattu maantieteellinen merkintä (SMM) osoittaa, että paikallinen tuotanto, jalostuksen tai valmistuksen vaihe antaa tuotteelle erityisluonteen. Tuotteen raaka-aineen ei tarvitse olla paikallista. Valmistuksen on kuitenkin tapahduttava tarkoin rajatulla maantieteellisellä alueella käyttäen tunnettuja paikallisia menetelmiä. Esimerkkinä Lyypekin marsipaani ja tanskalainen Danablu-juusto.

Erityisluonnetta koskeva todistus "Aito perinteinen tuote" (APT) korostaa tuotteen koostumuksen ja valmistuksen erityispiirteitä. ATP-nimikkeen saanutta tuotetta voidaan valmistaa eri paikoilla Euroopan yhteisön alueella rekisteröinnissä määritellyllä tavalla. Esimerkkinä Mozarella-juusto ja sahti.

Lisätietoja valmistajalta, pakkaajalta tai maahantuojalta

Pakkausmerkinnöissä on kerrottava elintarvikkeen valmistajan, pakkaajan tai Suomessa toimivan maahantuojan nimi ja yhteystiedot. Monet yrittäjät ilmoittavat esimerkiksi kuluttajapalvelun puhelinnumeron, josta voi kysyä lisätietoja elintarvikkeesta. Yritysten kuluttajaneuvojat vastaavat mm. kysymyksiin yrityksen tuotteiden tuotantotavasta ja siitä onko elintarvike kasvis- tai eläinperäinen.