Kuluttajat elintarvikeviidakossa -hanke

Selvitysten (Nodisk Ministerråd, 2001) mukaan kuluttajat haluavat elintarvikkeisiin ravitsemuksellisia pakkausmerkintöjä, mutta eivät kuitenkaan ymmärrä mitä ne tarkoittavat. Valintoja ei näin ollen ohjaa pakkauksissa annettavat ravitsemukselliset tiedot vaan enemminkin tuotteen hinta ja maku.

Hyvä kehitys suomalaisten kolesterolitasoissa on pysähtynyt, ja lihavuus yleistyy etenkin miehillä ja nuorimmissa ikäryhmissä. Selvästi alle puolella aikuisväestöstä on tavoitteen mukainen verenpainetaso. Samaan aikaan valtaosa kaupan tuotteista myydään pakattuna ja erityisiä myyntimenestyjiä ovat mm. valmisruoat 5–10 % vuotuisella kasvullaan. Valmisruuat ovat yksi nopeimmin kasvavista tuoteryhmistä sekä myynniltään että valikoimaltaan.  Niiden käyttö on lisääntynyt yli 40 % viidessä vuodessa.  Tutkimusten mukaan pikaruoat ja valmisruoat ovat energiatiheimpiä ruokia. Pikaruokapaikoissa syödään noin yli 80 miljoonaa ateriaa vuodessa

Nuoret miehet ja lapsiperheet ovat pakattujen elintarvikkeiden ja valmisruokien suurkuluttajia. Monen rakentajan työsyöminen koostuu kaupan valikoimista ja nimenomaan valmisruuista ja eineksistä. Pakkausten antaman informaation tarkistaminen ja tuotteiden välinen vertailu ja parempien tuotteiden valinta olisi olennaista ja parhaimmillaan sillä voisi olla kansanterveydellistä merkitystä.

Keväällä 2006 Suomen Kuluttajaliitossa alkoi nelivuotinen pääosin Raha-automaattiyhdistys RAY:n rahoittama terveyden edistämisen hanke. Hankkeen tavoitteena on parantaa kuluttajien pakkausmerkintöjen lukutaitoa eli kuluttajien ymmärtämystä pakatun elintarvikkeen ravitsemuksellisesta laadusta. Tavoitteena on parantaa kuluttajien valmiuksia löytää pakattujen elintarvikkeiden joukosta parempia elintarvikkeita, tasapainoisia valmisaterioita ja tuotteita, joista valmistaa suosituksen mukaista ruokaa. Tavoitteena on myös vaikuttaa pakkausmerkintöjen suunnitteluun merkintöjen luettavuuden ja ymmärrettävyyden parantamiseksi. Hankkeen kohderyhmänä ovat nuoret miehet ja lapsiperheet.

Kuluttajat elintarvikeviidakossa –hankkeessa on syksyyn 2007 mennessä on analysoitu myydyimpien valmisruokien ravintoarvot, tehty ruuankäyttöselvitys nuorten rakentajien keskuudessa ja käynnistetty Rakennusliiton kanssa nuorten miesten ruuankäyttöön puuttuva Hyvät eväät –kampanja.

Hankkeella on seurantaryhmä, johon kuuluvat edustajat Diabetesliitosta, MLL:stä, Suomen Sydänliitosta, Aivohalvaus- ja dysfasialiitosta, KTL:lta ja Suomen Terveydenhoitajaliitosta.

Hankkeen pääasiallinen rahoittaja on Raha-automaattiyhdistys. Pienempiä avustuksia projekti on saanut KTM:ltä, MMM:n Laatuketjulta sekä Viola Järvisen rahastolta.

Tulokset

Tulosten perusteella pakkausmerkintöjen paikkansapitävyys on hyvä. Voidaan sanoa, että tuotteet ovat ravintosisällöiltään parempia, kuin mitä pakkausmerkinnät antavat ymmärtää.

Suolan kohdalla ilmoitetut tiedot poikkesivat useimmin. Kahdeksan tuotteen kohdalla valmistaja ilmoitti mitattua matalamman suolapitoisuuden (ero 0,1-0,2 g). Seitsemän tuotteen kohdalla valmistaja ilmoitti mitattua korkeamman suolapitoisuuden (ero 0,1 -0,4 g). Tuotteiden suolapitoisuus 100 grammassa tuotetta vaihteli välillä 0,6 -1,1 g. Yksikään tuotteista ei ollut vähäsuolainen. Suolan määrää valmisruoissa on perusteltu makutekijöillä.

Vastaavia pieniä eroja oli useiden ravintoaineiden kohdalla. merkittävintä oli, että monessa tuotteessa energiamäärä oli useita kymmeniä kaloreita vähemmän kuin mitä pakkauksessa ilmoitettiin.

- Vain luettavaksi - valitse tiedostoa avatessa: "avaa vain luku"